Mohair-pitsihuivi

Alkuinnostuksen suuruudenhulluus jatkui. Boleron valmistumisen jälkeen seuraavaksi projektikseni otin suuren mohair-pitsihuivin. Olin nähnyt mallin lehdessä ja kun langat tulivat Huuto.netissä vastaan, päätyi huivi puikoille.

Mohair-pitsihuivi

Valmistunut: 28.2.2011

Malli: Austermann
Saatavissa: Moda 5/2010, malli 24

Lanka: Rowan KidSilk Night, lila 612

Menekki: 125 g
Puikot: 4,5 mm

Yksi keristä oli hieman vajaa, mutta en tiedä johtuiko se edes siitä, että lanka tavallaan loppui kesken. Jätin sen vuoksi huivin toisesta päästä viisi kerrosta mallineuletta eli kymmenen kerrosta pois. Tätä ei kuitenkaan huomaa ellei tietoisesti ala huivien päitä vertailemaan. Huivi on iso. Olisin voinut lopettaa huivin neljän mallikerran toiston jälkeen ohjeen viiden sijaan. 

Huivi on makuuni liian pitkä eikä ole oikein mitään juhliakaan, joissa sitä käyttäisi, joten huivi majailee kaapissa. En yleensä pidä lilasta, mutta tässä huivissa se ei häirinnyt, varsinkin kun langat kerta ostin yksityishenkilöltä eikä värissä ollut valinnanvaraa. Tästä langasta tehdyn neuleen väriä oli vaikea valokuvata ja ei näissäkään kuvissa vastaa täysin todellisuutta.

Virkattu pitsimatto

Näiden aiemmin valmistuneiden töiden esittelyn väliin on nyt jotakin uuttakin valmista näyttää. Viime syksynä päätin pistää olohuoneen sisustuksen uusiksi ja sen suunnitelman osana halusin vaihtaa vanhan maton virkattuun pitsikuvioiseen mattoon. Virkattuja mattoja näkyy netissä runsaasti, mutta tällä ohjeella tehtyjä olen nähnyt vain kaksi. Kuteet ostin ja maton aloitin jo lokakuussa, mutta matkaan tuli mutkia ja matto valmistui vasta tällä viikolla.

Pyöreä pitsimatto

Valmistunut: 30.1.2012
Malli: Marja Rautiainen, Lappajärven värjäämö Oy
Saatavissa: Suuri käsityölehti 6–7/2007

Kude: Kauhavan Kangas-aitta Lilli-ontelokude, luonnonvalkoinen

Menekki: 3 kg, ennen virkkaamista kutistettua kudetta
Koukku: 8 mm

Suuressa käsityölehdessä julkaistussa ohjeessa oli runsaasti virheitä, korjatun ohjeen sain maton suunnittelijalta. En ollut aiemmin virkannut oikein mitään ketjusilmukkaa kummempaa ja siksi alku oli opettelua. Purettua tuli monta kertaa, virkkaamisen harjoittelun olisi kai voinut aloittaa jollakin kevyemmällä työllä. Ella-ontelokuteen menekiksi oli arvioitu korjatussa ohjeessa 3 kg, Lilli-ontelokuteen pitäisi kai olla samantyyppistä, vaikka onkin eri valmistajan. Kude kuitenkin loppui kesken, ei olisi riittänyt vaikka olisin jättänyt kaksi viimeistä kuviokerrosta pois. En halunnut ostaa kudetta lisää ja ohjeen tekijä kehotti virkkaamaan napakammin. Matto jäi odottamaan uutta intoa ja tammikuun lopussa palasin työn pariin. En halunnut purkaa koko mattoa ja ottaa riskiä riittääkö kude siltikään. Purin sitten kaksi kiloa ja jatkoin maton virkkaamista samalla koukulla, mutta napakammin. Maton loppua kohti jännitys kasvoi, mutta virkkausjäljen napakoittamisen ansiosta kude riitti loppuun asti ja sitä jäi vielä reilu puoli metriä jäljelle. Tämän viimeisen kahden kilon virkkaamiseen meni kolme päivää.

Koska ensimmäinen kilo, eli maton keskusta, oli virkattu rennommalla käsialalla, ei maton ulkoreuna antanut myöten pingoittaa keskustaa yhtä paljon kuin reunaa. Mielestäni keskusta on kuitenkin riittävän siistin näköinen eikä tiukkuusero tuota pingoittamista lukuunottamatta näy. Valmiin maton halkaisija tällä käsialla on 111 cm. Loppujen lopuksi olen mattoon tyytyväinen ja helpottunut, että sain sen valmiiksi.

Purkamista tuli työn aikana tehtyä niin reilusti, että virkkaamallani määrällä olisi saanut aikaa reilut kaksi mattoa. Mutta opinpa tämän työn aikana paljon ja sain aikaan nätin maton.

Lopuksi vielä kuva-aineistoa maton virkkaamisen vaatimasta sotavarustelusta. Jo rennommalla käsialalla, mutta etenkin virkkauksen napakoittamisen jälkeen, käsineet olivat välttämättömät. Neuloskäsine esti hiertämistä ja sen päälle vedetty leikkauskäsine antoi tukevan pidon koukun pitelemiseen. Laitoin neuloskäsineen myös vasempaan käteen, sillä kude tuntui karhealta juostessaan sormea vasten. Ilman tätä varustelua rakoilta ei olisi voinut välttyä.

Ensimmäinen neuletakki

Toissa vuoden joululomalla oli runsaasti aikaa neuloa. Omistin vain yhden akryylisen villatakin ja halusin tehdä tarpeeseen villaisen. Novita talvi 2010 -lehdestä löytyi mieluinen malli. Mallissa oli aloittelevalle neulojalle uusia juttuja kuten lyhennettyjä kerroksia ja sivusaumojen ompeleminen.

Neuletakki

Valmistunut: 6.1.2011 

Malli: Novita talvi 2010, malli 71

Lanka: Novita 7 veljestä, vaalean ruskea 009

Menekki: 638 g

Puikot: 4 mm

Takki valmistui vajaassa kuukaudessa ja onnistui teknisesti hyvin. Etukappaleen muotoilu on siis toteutettu lyhennetyillä kerroksilla oikeissa raidoissa. Edellisestä puserosta viisastuneena tein tämän takin olkasaumat kolmen puikon päättelyllä. Vaikka tein takin ohjeen koon XS mukaan, tuli takista silti liian suuri, väljyys on kuvassa taktisesti koottu taakse paremman valokuvan saamiseksi. Mielestäni malli on myös pituudelleni liian pitkä, itselleni olisin voinut tehdä lyhyemmän. Tuo oikeiden ja nurjien kerrosten raitojen vaihtelukin käytössä hieman venyi ja lisäsi takkiin pituutta. Loppujen lopuksi värikään ei sitten enää miellyttänyt silmää. Yhden talven käytön jälkeen luovutinkin takin siskolleni, jolle se on sopivamman kokoinen.

Seuraavaksi onkin sitten luvassa jotain tällä viikolla valmistunutta.

Lahjalapaset

Isomman joululahjaprojektin valmistuttua tein vielä siskolleni yllätyslahjana hänen näköisensä lapaset. Ennen näitä lapasia olin elämässäni neulonut varmaan kahdet tai kolmet lapaset, nämä olivat toiset peukalokiilalliset. Ensimmäinen neulomus koulussa ala-asteella, tai ainakin ensimmäinen, jonka muistan, taisikin olla juuri lapaset. Ainakin muistan sen, että ensimmäistä lapasta neuloessa käsiala oli niin tiukka, että silmukoita sai siirrellä puikoilla oikein voimalla. Toiseen lapaseen käsiala oli hieman normalisoitunut ja valmiilla lapasilla olikin sitten ihan silminnähtävä kokoero, vaikka silmukkaluku oli sama. Eipä tainnut tulla niitä lapasia käytettyä.

Lapaset siskolle

Valmistunut: joulukuu 2011

Lanka: Gjestal Janne, vaaleanpunainen 423 ja Marks&Kattens Karusell, pinkki

Menekki: Janne n. 70 g, Karusell n. 5 g ?

Apuja peukalokiilaan katsoin Novitan peruslapasten ohjeesta. Tuo Karusell on ohutta, mutta kun tuon värin näin lapaslankaa ostaessa lankakaupan alehyllyssä, oli se pakko ostaa. En ole laittanut tarkempia tietoja lapasista ylös, mutta alussa taisin neuloa Karusellia Jannen rinnalla ja Karuselliä yksin neuloessa neuloin sitä kaksinkertaisena. Neulomisen jälkeen kämmenselälle on vielä kiinnitetty hopean värisiä paljetteja, kuten kuvasta näkyy. Tein lapasiin lisälämmikkeeksi vaaleanpunaisen fleecevuorin. Lapaset olivat saajalleen hyvin mieluisat ja ovat olleet kovassa käytössä.

Useammassakin paikassa on nyt tullut vastaan hauskan mallinen LazyKaty-huivi. Kun Lankakeiju Silmukkasatuja-blogissaan mainitsi ohjeen löytyvän myös Modan numerosta 4/2011, piti lähteä tuo lehti kirjastosta lainaamaan kun se kerta vapaana sattui olemaan. Netistä tuon ohjeen näkyy saavan itselleen vain ostamalla. Tämä huivi menee kyllä tehtävien neuleiden listalle. Tuollaisena liukuvan värisenä se olisi kyllä kaunis, mutta minulla on sellaista lankaa vain yhdistä sukista jämät jäljellä... Tekisi mieli kyllä hankkia kerä LazyKatya varten, mutta onhan tuota lankaa jo vaikka kuinka moneen projektiin, ja parit pitsihuivilangatkin löytyy, mutta kaikki kyllä yksivärisiä.

Muitakin uusia blogeja

Sain Neuleaddiktio-blogin Heliltä haasteen. Haasteessa tulee listata 4-5 blogia, joilla on alle 200 lukijaa. Neuleblogimaailma sekä lukijana että kirjoittanaja on minulle kohtuullisen uusi ja aktiivisesti en ole vielä kovin pitkään kerennyt muiden blogeja seuraamaan. On tullut kuitenkin vastaan useita, jotka olen lisännyt seurattavien listalle. Mielestäni 200 lukijaa on jo ihan huomattava määrä, joten tässä blogeja, joilla on viimeistä lukuun ottamatta alle 50 seuraajaa.

Myöskin Helin oma blogi sopisi alle 100 seuraajaa -listalle ja myöskin minä seuraan sitä.

Silmukkasatuja. Tätä blogia en ole kerennyt vielä pitkään seuraamaan, mutta aiempien päivitysten perusteella päätyi seurantalistalle.
Aprikoosia villaa. Myöskin tämä blogi on vasta löytämäni. Herkullinen nimi blogilla ja aiempia päivityksiä selattuani lisäsin seurantalistalle.
Neulovat nakit. Uusi blogi ja jo tuonne blogiin julkaistun työn ja Ravelryn projektien perusteella laitoin seurantaan.
JaanaMaa. Tällä blogilla on jo hieman yli 100 lukijaa, mutta haluan sen listata, sillä osa Jaanan neuleista on ihanan tyttömäisiä ja vanhahtavia. :)

Haasteen saa tästä kuka tahansa ottaa vastaan vapaasti.

Suuruudenhullu perfektionisti

Kun innostun jostakin, niin silloin homma saattaa karata vähän käsistä. Kovasti innostuessani en usein aloita pienestä, vaan hyppään suoraan haastavampiin hommiin. Näin on käynyt parinkin harrastuksen, kuten leipomisen ja juoksemisen, parissa, niin myös neulomisen kanssa. Usein palo alkuinnostuksen jälkeen hiipuu, mutta on myös asioita, joihin kiintymys on alunkin jälkeen säilynyt. Käsitöitä en ole vielä tehnyt kovinkaan pitkään, mutta tuntuisi siltä, että into jatkuu.

Koska en neulomisenkaan suhteen osannut aloittaa pienistä töistä, kuten vaikkapa sukista tai pipoista, päätin vain reilu kuukausi neulomisharrastuksen aloittamisen jälkeen neuloa ison puseron ohuehkosta langasta. Suuri projekti alkajalle, mutta neule valmistui kuitenkin mukavasti luennoilla ja kotona neuloen parissa kuukaudessa.

Pusero

Valmistunut: marraskuu 2010

Malli: 0912-20 Herregenser, Sandnes

Saatavissa: Moda 5/2010, malli 46

Lanka: Sandnes Garn Mini Duett, harmaa 5873

Puikot: 3 ja 2,5 mm

Menekki: 440 g

 

Lanka oli ihanan pehmeää ja mielestäni neuleesta tuli onnistunut. Ainoa mihin en ole tyytyväinen ovat olkasaumat. Tämä oli ensimmäinen neuletyö, jonka saumoja jouduin ompelemaan enkä vielä tiennyt neuleen saumaamisen parhaita tekniikoita. Ompelin olkasaumat Käspaikan ohjeen mukaan jälkipistoin ja tiedostin saumat ommeltuani, ettei syntynyt jälki ollut täydellistä. Nykyään olkasaumat silmukoin, jos se vaan on mahdollista.

Tämän työn aikana myös opettelin itselleni uuden tavan neuloa nurja silmukka. Koulussa nurja silmukka oli opetettu norjalaisittain (lanka työn takana) ja nyt neuletekniikkoihin internetissä tutustuessani vastaani tuli tämä toinen mannermainen tapa neuloa nurja (lanka työn edessä). Aloin opettelemaan tuota tapaa kädentien jälkeen takakappaleella. Aluksi oli toki hidasta, mutta kyllä tuo tapa neuloa nurja on paljon sujuvampi kuin se norjalainen tapa! Miksiköhän koulussa tätä tapaa ei opeteta.

Tempo-bolero

Edellisessä päivityksessä nähdyille säärystimille mallia etsiessä olin nähnyt Novitan Syksy 2010 -lehdessä boleron mallin Tempo-langasta. Olin ostanut kesällä Novitan tehtaanmyymälästä Lauttasaaresta pussin violettia Tempoa ja päätin siitä tuon boleron neuloa. Se lähti hitaasti käyntiin. Käsialani oli tiukka ja monen silmukan nurin yhteen neulominen oli hankalaa (tuolloin neuloin nurjat vielä norjalaisittain, kuten koulussa oli opetettu). Työhön taisi tulla joku virhekin ja se sai jäädä hyllylle, kun päätin aloittaa toisen projektin. Bolerontekeleen otin uudelleen käsittelyyn parin kuukauden jälkeen ja silloin neulominen olikin jo sujuvoitunut, käsiala löysentynyt sekä olin opetellut sen mielestäni paremman tavan neuloa nurja silmukka (mannermaisittain lanka työn edessä). Näin alkutekijöihin purettu bolero valmistuikin viikossa.

Bolero

Valmistunut: 15.1.2010
Malli: Novita syksy 2010, malli 47

Lanka: Novita Tempo, violetti

Menekki: 420 g
Puikot: 7 ja 8 mm

Bolero on neulottu yhtenä kappaleena ja aluksi oli vähän hahmotusvaikeuksia kuinka kappale taitetaan hihasaumoja varten. Hyvinhän tuo alkuvaikeuksien jälkeen kuitenkin onnistui.