Näiden aiemmin valmistuneiden töiden esittelyn väliin on nyt jotakin uuttakin valmista näyttää. Viime syksynä päätin pistää olohuoneen sisustuksen uusiksi ja sen suunnitelman osana halusin vaihtaa vanhan maton virkattuun pitsikuvioiseen mattoon. Virkattuja mattoja näkyy netissä runsaasti, mutta tällä ohjeella tehtyjä olen nähnyt vain kaksi. Kuteet ostin ja maton aloitin jo lokakuussa, mutta matkaan tuli mutkia ja matto valmistui vasta tällä viikolla.
Pyöreä pitsimatto
Valmistunut: 30.1.2012
Malli: Marja Rautiainen, Lappajärven värjäämö Oy
Saatavissa: Suuri käsityölehti 6–7/2007
Kude: Kauhavan Kangas-aitta Lilli-ontelokude, luonnonvalkoinen
Menekki: 3 kg, ennen virkkaamista kutistettua kudetta
Koukku: 8 mm
Suuressa käsityölehdessä julkaistussa ohjeessa oli runsaasti virheitä, korjatun ohjeen sain maton suunnittelijalta. En ollut aiemmin virkannut oikein mitään ketjusilmukkaa kummempaa ja siksi alku oli opettelua. Purettua tuli monta kertaa, virkkaamisen harjoittelun olisi kai voinut aloittaa jollakin kevyemmällä työllä. Ella-ontelokuteen menekiksi oli arvioitu korjatussa ohjeessa 3 kg, Lilli-ontelokuteen pitäisi kai olla samantyyppistä, vaikka onkin eri valmistajan. Kude kuitenkin loppui kesken, ei olisi riittänyt vaikka olisin jättänyt kaksi viimeistä kuviokerrosta pois. En halunnut ostaa kudetta lisää ja ohjeen tekijä kehotti virkkaamaan napakammin. Matto jäi odottamaan uutta intoa ja tammikuun lopussa palasin työn pariin. En halunnut purkaa koko mattoa ja ottaa riskiä riittääkö kude siltikään. Purin sitten kaksi kiloa ja jatkoin maton virkkaamista samalla koukulla, mutta napakammin. Maton loppua kohti jännitys kasvoi, mutta virkkausjäljen napakoittamisen ansiosta kude riitti loppuun asti ja sitä jäi vielä reilu puoli metriä jäljelle. Tämän viimeisen kahden kilon virkkaamiseen meni kolme päivää.
Koska ensimmäinen kilo, eli maton keskusta, oli virkattu rennommalla käsialalla, ei maton ulkoreuna antanut myöten pingoittaa keskustaa yhtä paljon kuin reunaa. Mielestäni keskusta on kuitenkin riittävän siistin näköinen eikä tiukkuusero tuota pingoittamista lukuunottamatta näy. Valmiin maton halkaisija tällä käsialla on 111 cm. Loppujen lopuksi olen mattoon tyytyväinen ja helpottunut, että sain sen valmiiksi.
Purkamista tuli työn aikana tehtyä niin reilusti, että virkkaamallani määrällä olisi saanut aikaa reilut kaksi mattoa. Mutta opinpa tämän työn aikana paljon ja sain aikaan nätin maton.
Lopuksi vielä kuva-aineistoa maton virkkaamisen vaatimasta sotavarustelusta. Jo rennommalla käsialalla, mutta etenkin virkkauksen napakoittamisen jälkeen, käsineet olivat välttämättömät. Neuloskäsine esti hiertämistä ja sen päälle vedetty leikkauskäsine antoi tukevan pidon koukun pitelemiseen. Laitoin neuloskäsineen myös vasempaan käteen, sillä kude tuntui karhealta juostessaan sormea vasten. Ilman tätä varustelua rakoilta ei olisi voinut välttyä.
