Kissan kiipeilypuu

Vaikka tämä käsityöblogi on pääasiassa neuleaiheinen, tällä kertaa esittelyssä on erilaista käsityötä. Nikkaroin kissoilleni uuden kiipeilypuun.

Vanha kiipeilypuu oli viisi vuotta sitten isän avustamana tehty, ja se oli jo huonossa kunnossa. Päällystykseen käytetyt matot olivat kuluneet ja repeilleet ja liitoskohdat nitkuivat, käytetty puu oli tarkoitukseen liian pehmeää. Uuden kiipeilypuun tein itse kaverin vähän auttaessa.

Vanha kiipeilypuu uutena

Tämän uuden kiipeilypuun juju on se, että siihen on käytetty puita. Ei siis vain puuta, vaan ihan puun muotoisia puita. Ajattelin kiipeilypuun olevan näin miellyttävämmän näköinen kuin lemmikkitarvikekauppojen pahviputki-plyysihökötykset. Ja toki kestävämpikin. Luonnontarpeiden lisäksi puussa on myös kierrätysmeininkiä. Pohjalevy ja tasot ovat vanhasta kiipeilypuusta. Tasot päällystin uudelleen eli ostettaviksi tarvikkeiksi jäi uudet päällystysmatot, kontaktiliimaa, parit uudet hyllynkannattimet ja niiden maalamiseksi spray-maalia.

Puun suunnittelussa oleellista oli, että tasot ovat riittävän lähellä toisiaan, että myös kiipeämistä harrastamaton toinen kissani pääsee tasoja pitkien hyppien ylätasolle asti. Lisäksi kiipeilypuun tulisi mahtua oviaukoista. Edellisen puun suunnittelussa en tullut ottaneeksi huomioon puun leveyttä ja sitä joutui oviaukoista mahtuakseen hieman kääntelemään. Korkeudeltaan uudesta puusta ei ollut tarkoitus tehdä aivan näin korkeaa. Puu on nyt 177 cm korkea plus ylätason kaidetolpat 6 cm. Mutta koska tämä puu on huomattavasti kestävämpi kuin tasojen päällystämiseen käytetyt matot, voi pohjalevyn kulunutta mattoa vaihtaessa lyhentää hieman runkoja. Lisäksi kun ylätaso on noin korkealla, ei silmään pistä tason peittävät karvatupot ja myöhemmin raavittu kulunut matto.

Kissat vanhan kiipeilypuun ylätasolla

Alunperin ajattelin kiertää joihinkin kohtiin runkoa sisalnarua. Kissani kuitenkin tykkäävät tuon tasojen päällystykseen käytetyn tutun maton raapimisesta eivätkä välttämättä vaadi vertikaalista raapimispintaa, joten runkojen osittainen päällystäminen ei tunnu välttämättömältä. Jos sen kuitenkin haluaisi tehdä, se on helppo lisätä puuhun myöhemmin.

Lopuksi vielä kuvavertailu toisesta kissastani lapsena vanhassa kiipeilypuussa ja aikuisena uudessa puussa.

17 viikkoisena vanhassa kiipeilypuussa

5-vuotiaana uudessa kiipeilypuussa

Still light

Aiemmin arvuuttelin puikoilla ollutta syksyneuletta ja muutama sen oikein tiesikin. Kyseessä oli monen jo neuloma Still light -tunika. Mekkoni on valmistunut ja vieläpä yllättävän nopeasti.

 

Still light -tunikamekko

Valmistunut: 26.9.2012

Malli: Still light tunic, Veera Välimäki

Saatavissa: Ravelry

Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca, väri 7240 petroli

Menekki: 345 g

Puikot: 2,5 mm
 

Jostain kumman syystä mekko valmistui vain 3,5 viikossa. Enkä edes neulonut läheskään joka päivä. Jouduin myös välissä omien mönkään menneiden soveltamisien takia purkamaankin parin päivän työn. Jotkut kuvaavat tätä mekkoa loputtomaksi sileän neulomiseksi, mutta minulta mekko näytti soljuvan puikoilta.

Neuloin mekon helmasta lyhyemmän kuin ohjeessa, pääteltyäni luulin jättäneeni helman liian lyhyeksi, mutta mekon kasteltuani totesin pituutta sittenkin tulevan riittävästi lisää. Mekko yltää selkeästi polven yläpuolelle ja on samalla riittävän pitkä, että sitä voi käyttää mekkona eikä vain tunikana. Hihoissa kavensin kaksi silmukkaa enemmän kuin ohjeessa.

 

Luin Ravelrystä erään neulojan tekemiä muokkauksia, tosin jälkikäteen huomasin ymmärtäneeni hänen muistiinpanonsa väärin, ja niiden innoittamana tein mekkoon vyötärömuotoiluja. Pelkkien lisäyksien sijaan kavensin ja lisäsin. En vaan hoksannut, että tuolloin mekon taskutaitosten rakenne hieman kärsii. Mutta onpahan mekko nyt istuvampi selästä sekä vyötäröltä, ja taskut ovat edelleen toimivat ja näyttävät riittävän tarkoituksenmukaisille.

Syksyneule puikoilla

Kuka arvaa tai tietää mikä tässä on tulossa?

Kuva ei tee oikeutta langan upealle petrolille sävylle. Ja minä kun erehdyin luulemaan, että lähinnä jotkut punaisen sävyt on hankala saada valokuvattaessa toistumaan oikein, mutta on niitä näköjään muitakin värejä.

Tämä aiemmin tiettyä projektia varten ostettu lanka veti puoleensa. Neulomiseen käytettävissä oleva vähäinen aika huomioon ottaen ajattelin olevan vähän hölmöä ryhtyä tätä neulomaan, mutta yllättävän mukavasti on neule lähtenyt liikkeelle. Riittävän yksinkertaista neulottavaa, ihanan sileä ja pehmeä lanka... terapeuttista.

Keskeneräinen kukkakassi

Kesäkuun puolivälissä aloitin virkatun kukkakassin. Ohje löytyy siis Novitan nettisivuilta ja on aiemmin ilmestynyt Novita Kesä 2009 -lehdessä. Aluksi kassi eteni reippaasti, jäi sitten muiden juttujen varjoon ja loppukesästä virkkasin loput kukat valmiiksi. Valkoinen lanka ei aivan riittänyt ja yhdestä kukasta tuli lainsuojaton käänteisillä väreillä.

Seuraavana oli vuorossa langanpäiden päätteleminen. Langat sain pääteltyä kun kesä oli jo ohi. Laukusta puuttuu nyt pohja ja yläreuna, johon kiinnitetään myös kahvat. Aioin myös ommella kassiin vuorin. Pohjan ja yläreunan ohjeet ovat näin kokemattomalle virkkaajalle hieman epäselvät ja niiden vääntäminen ei nyt innostanut. Kassintekele saa jäädä viettämään talvihorrosta. Kesäkassiksi se oli tarkoitettu, ehkäpä ensi kesäksi se valmistuisi.

Nyt syksyisempien neuleiden pariin, muulta elämältä liikenevällä vähäisellä ajalla. Kesän neulerintaman hiljaiselon jälkeen nyt taas neulominen himottaa enemmän kuin aika antaa periksi. Jotain olen aloittanut, siitä lisää myöhemmin.

Kesälaukku

Kesälaukku valmistui kesän jo päätyttyä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lierihattuun kangasta etsiessä sattui eteen tämä nätti kangas. Normaalisti en käyttäisi näin söpöä kangasta, mutta kesälaukussa olin valmis tekemään poikkeuksen. Ja nyt kun laukku ei valmistunut kesäksi, pitäisi ehkä uskaltautua käyttämään laukkua muulloinkin.

Laukku valmistui 30.8.2012. Sen ohje on Suuresta käsityölehdestä 3/2012. Kokoja oli kaksi ja halusin tehdä pienemmän käsilaukun. Kuvassa laukku näyttikin käsilaukulta, mutta kaavoja piirtäessä kävi ilmi, että pienempikin laukku on todellisuudessa olkalaukun kokoa, kuva hämäsi. Tähän laukkuun mahtuu ainakin kuminauhakansio, mikä tekee siitä sopivan kokoisen myös koulukäyttöön eikä vain kesäkassiksi. Minulla kuitenkin oli jo tämän kokoisia laukkuja, joten tämä laukku ei poistanut uuden pienemmän käsilaukun tarvetta.

 

Lisäsin laukkuun vetoketjun, sillä en osaa käyttää laukkuja, joita ei saa suljettua. Jotta pikkutavarat pysyisivät paremmassa järjestyksessä lisäsin vuoriin vetoketjullisen taskun sekä kaksi avointa taskua.

Laukusta tuli siisti ja nätti, olen tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti laukku pysyy puhtaana, vaikka kangaslaukku on aika arka likaantumiselle.

Tilaustyönä vauvan haalari

Loppukeväästä sukulainen pyysi lapsenlapselleen yksivuotiaan villahaalarin ja otin vastaan tilaustyön. Haalarin tuli olla sopiva syyskuussa, joten neulomisella ei ollut kiirettä. Aloitin haalarin kesäkuussa, mutta sen valmistuminen venyi kuitenkin viime hetkelle. Haalarin luovutin lapsen isoäidille hänet viime viikonloppuna tavatessani.

Vauvan haalari

Valmistunut: 10.8.2012

Malli: Happy Days ME-056, koko 12/18 kk 80–86 cm

Saatavissa: DROPS Design BabyDROPS 21-23

Lanka: Novita Nalle, väri vaaleanruskea 009

Menekki: 210 g

Puikot: 4 ja 3,5 mm

Langan ostin tilaajan toiveen mukaan, itse olisin suosinut pehmeämpää ja kauniimman väristä lankaa. Suurin osa löytyneistä vauvan haalareiden ohjeista olivat ohuemmille langoille, mutta onneksi Dropsin syksyn uudesta mallistosta löytyi ohje saman paksuiselle langalle. En muistanut punnita valmista haalaria, joten langanmenekki on laskettu jämien painon mukaan. Tätä tiheydeltään täsmäävää, mutta juoksevuudeltaan pidempää lankaa meni haalariin huomattavasti vähemmän kuin ohjeen suosituslangan menekissä arvioitiin.

Aluksi viivyttelin haalarin aloittamista, mutta sen aloitettuani huomasin että neulominen olikin yllättävän mukavaa. Itselleni neuloessa teen aina ohjeisiin muutoksia, mutta tällä kertaa sain neuloa suoraan ohjeesta turhia miettimättä, ja se oli virkistävää vaihtelua. Ainut missä poikkesin ohjeesta oli etureunaan ja pääntiehen poimittavien silmukoiden määrä ja näin ollen myös nappien määrä on eri kuin ohjeen kyseisessä koossa.

Haalari valmistui ja on ohjeen kokoinen. Vasta sovittamalla selviää sopiiko haalari aiotulle käyttäjälle.

Heinäkuun saldo

Olen elossa, vaikka blogi onkin nukkunut. Itse asiassa olen ollut enemmän elossa ja hereillä kuin pitkään aikaan. Ja käsityöt ovat jääneet paitsioon. Ihan hyvä välillä näin.

Jo monta viikkoa on ollut kesken aloittamani virkkaus, yksi neuletyö ja useampi ompelus. Viime viikolla tapahtui viimein konkreettista edistystä käsityörintamalla ja sain yhden työn valmiiksi. Se jäikin heinäkuun ainoaksi valmistuneeksi käsityöksi, keskeneräisiä riittää.

Pusero viskoosikankaasta valmistui 26.7., ohje Suuri käsityölehti 5–6/2010. Vaikka yritän tehdä huolella, mikä tekee minusta todella hitaan ompelijan, ei jälki vastaa ompelun laatuun kohdistuvia korkeita odotuksiani. Paidan malli on kaunis, mutta entä jos joku huomaa, että tikkaukset eivät ole täydelliset. Pusero on ompelujälkeä lukuunottamatta ihana, kangas on laskeutuvaa ja vilpoisaa. Kangas vaan on myös superruttaantuvaa ja tämä näkyy realistisesti myös yllä olevassa kuvassa. Tuo helman ruttuisuus syntyi pyöräilymatkan aikana. Kaunis pusero epäsiistin ruttuisena ei anna ihan toivottua vaikutelmaa.

Nappiyksityiskohdaksi valitsin joskus kirpparin nappilaarista mukaan tarttuneen kauniin yksittäisen napin.

Ruusunpunainen jakku

Kesäkuussa valmistui uusi kesäneuletakki.

Modassa julkaistu Debbie Blissin neulekuva oli jälleen niin kaunis, että siihen ihastuin. Samalla ihastuin myös langan tiettyyn vaaleanpunaisen sävyyn. Normaalisti en vaaleanpunaista päälleni laita, mutta tätä lankaa oli pakko saada. Yleensä myös pidän tätä väriä lämpimämmistä vaaleanpunaisen sävyistä. Ei minua parhaiten pukeava väri, mutta saa kai sitä välillä hempeillä.

Valmistunut:12.6.2012

Malli: Simple raglan cardigan, Melody Griffiths

Saatavissa: Moda 2/2012, malli 17

Lanka: Debbie Bliss Amalfi, väri rose pink 32002

Menekki: 430 g

Puikot: 3,5 mm ja 2,5 mm

Neuloin vartalokappaleen yhtenä kappaleena, hihat pyörönä ja raglanin saumattomana. Hihoissa ja vartalokappaleessa lisäsin silmukoita hieman vähemmän kuin ohjeessa. Pääntiestä yritin tehdä vähemmän avaran aloittamalla pääntien muotoilut myöhemmin. Pääntie on edelleen liian avara ja kiikkuu rajoilla pysyykö olkapäillä vai ei. Jos takin hartiat asettaa paikalleen, ovat ne sopivalla kohdalla, mutta eivät ne minulla siinä pysy. Ehkä nämä raglankavennukset ja kapeat hartiani eivät ole yhteensopivat. Eihän tuota olisi valtavan pitkä matka purkaa ja tehdä pääntie uudestaan, mutta käytännössä aika epätodennäköistä että siihen ryhtyisin.

Lanka on ihanan pehmeää ja hieman rustiikin näköistä. Mielestäni lanka näytti kauniimmalta neulottuna kuin kerällä, kerällä se näytti hieman nuhjuiselta. Yhdeksästä kerästä kahdessa oli yksi tai kaksi solmua ja yksi kerä oli aivan viallinen; siinä oli seitsemän solmua ja pari osittain katkennutta kohtaa. Tuota yhtä virheellistä kerää lukuunottamatta olen lankaan tyytyväinen.

Tämä neuletakki on suhteessa nopeimmin ikinä valmistunut neuleeni. Neuloin takkia viikon, joista kolme viimeistä päivää maanisesti. Halusin saada neuletakin valmiiksi, että saisin sen kuvattua siskoni kanssa. Takki olisikin ehkä valmistunut ennen kotipaikkakunnalle matkustamista, jos en olisi harhaantunut ompeluksien pariin. Sain takin valmiiksi viime hetkellä ennen retkeä, jolla halusin takin kuvata. Pakkomielteen valmistuttua suunnitellut kuvat saatiin otettua ja sitten lomailusta saattoikin nauttia rauhassa.

Kesämekko ja -hame

Kesän lähestyminen ja sittemmin saapuminen on herättänyt talven torkkuneen mekkoinnostuksen. Mekotusta helpottamaan ostomekkojen kaveriksi ompelin uuden mekon.

Olin ostamassa kangasta lierihattuun kun kangaskaupan palaosastolla osui silmään ihana viskoosikangas. Se täytyi napata mukaan. Hetken mietin miksi mekoksi tämä kangas muuttuu ja päädyin keväällä Suuressa käsityölehdessä 3/2012 julkaistuun Brita-mekon malliin. Mallimekko oli läpikuultavan silkkikankaan vuoksi vuoritettu ja omassa mekossani jätin vuorin pois. Päädyin tekemään hihoista hieman lyhyemmät, jotta ne yltävät päälläni vain kyynärpään yläpuolelle. Mekko valmistui 2.6.2012.

Sisko ja kesä ovat niin ihania, että tönkömpikin kuvausmalli innostuu!

Luulin mekon ompelun sujuvan nopsasti, mutta jälleen yllätin itseni ennalta-arvattavasti olemalla hidas. En kyllä ymmärrä itsekään miten tuon mekon ompelemiseen saattoi mennä koko päivä. Alan muistaa miksi viime kesän loppupuolella kylästyin ompelemiseen. Olen vain niin hidas.

Koska näin kangaskaupassa myös mahdottoman ihanaa pikkukukkapuuvillaa, oli siitä saatava jotakin. Meinasin sitä ensin jonkun vaatteen yksityiskohdaksi, mutta päätin sitten pyöräyttää siitä helpon hameen, ohje Joka tyypin kaavakirja 2. Hame valmistui 8.6. Päädyin tekemään hameeseen vuorin kankaan läpikuultavuuden vuoksi. Pariin hameeseen olen nyt ommellut suoran vyötärökaitaleen, ja hirveästi en innostu sen huonosta istuvuudesta vähänkään korkeammassa vyötärökaitaleessa. Kuitenkin kiva kesähame ihanalla kuviolla!

Julkivirkkausta

Menneen viikonlopun ja tämän vuoden KIP:n päätin en neulomalla vaan julkivirkkaamalla kissanäyttelyssä. Aloitin suunnittelemani kesäkassin jo aiemmin esittelemistäni Drops Paris -langoista. Kassin ohje tuli vastaan jo yli vuosi sitten Novitan nettisivuilla ja on aiemmin ilmestynyt Novita Kesä 2009 -lehdessä.

Kokemattomalta virkkaajalta meni taas aikaa ennen aloitusta ohjetta tulkitessa. Tarpeeksi tankattuani ja silmukka silmukalta kokeiltuani pääsin kuitenkin alkuun. Muutaman kukan jälkeen virkkaaminen alkoi tuntua hieman tylsältä ja kovin pitkälle en vielä viikonloppuna edennyt. Kassiin teen varmaankin viisi kukkariviä. Mieluisat kahvatkin pitäisi vielä etsiä.

Langanpäitä alkaa olla pääteltävänä ihan kiitettävä määrä. Onneksi virkkauksessa on helpompi päättää langanpäät huomaamattomasti ja niin etteivät ne pääse karkaamaan kuin neuleessa, tai ainakin siltä minusta tuntuu.

Lierihattuja

Toukokuun lopun lämmin sää ja paistava aurinko innoittivat hankkimaan suojavarustusta parvekkeella istuskelua varten. Ompelin lierihatun. Ja sitten toisen.

Lierihattu, valmistunut 29.5.2012. Kaavat Moda 3/2010, malli 8. Kangas on tukevaa sisustuspuuvillaa. Kankaan tukevuuden vuoksi laitoin liimakankaan vain lierin toiseen puoliskoon enkä nähnyt tarvetta tikata lieriä.

Koska ensimmäinen hattu oli hyvin kukallinen (ja hieman tätimäinen?), tunsin tarvitsevani toisen neutraalimman hatun. Halusin myös koettaa eri mallia. Tämä lierihattu valmistui 5.6.2012 ja malli on Modasta 3/2005. Tässä mallissa hattuosa koostuu neljästä kolmionmallisesta palasta ja on pyöreämmän mallinen, ja lierin reuna osoittaa enemmän alaspäin kuin edellisessä mallissa. Kangas oli tällä kertaa ohut puuvillakangas, niinkin ohut että pelkäsin sen olevan liian ohut lieriin. Tukikankaiden ja tikkauksien kanssa lieristä tuli kuitenkin kai riittävän tukeva. Näköjään myös lakkiosan väliin olisi kannattanut laittaa liimakangaskerros, koska ohuen kankaan vuoksi se ei pysy muodossa. Ohuen kankaan ostin riskillä kuvioinnin perusteella. Yksivärinen beige olisi ollut liian tylsä ja tämä kuviollinen on kiinnostavampi ja hieman vähemmän beige ollen kuitenkin hyvinkin neutraali.

En oikein ymmärtänyt kuinka ripsinauha hattuun ommellaan, vaikka luin neljän eri hatun ohjeet. Tarvitsisin for-dummies -ohjevideon. Ripsinauha ei ole aivan kauniisti kiinnitetty, mutta ajaa kai asiansa eikä hatun päässä ollessa tietenkään näy.

Huomasin vasta näiden hattujen ompelemisen jälkeen, että myös tämän kevään Modassa oli kauniin lierihatun malli. Siinä hattuosa näyttäisi olevan pyöreämpi ja hieman matalampi. En oikeasti tarvitse kahta lierihattua useampaa, mutta tuntuu että haluaisin kokeilla vielä tätä uutta mallia ja paria eri kangasta. Ehkä nämä ensimmäiset hatut lähtevät kiertoon, jos joku ne huolii, sillä näyttää että päädyn tekemään vielä ainakin yhden lisää.

Äidin pusero ja KIP

Viime jouluna annoin äidille "lahjakortin", neuloisin hänelle kesäpuseron hänen valitsemansa mallin mukaan. Pusero valmistui viime kuussa ja nyt kotipaikkakunnalla vieraillessani vein puseron saajalleen.

Äidin pusero

Valmistunut: 31.5.2012

Malli: Gefrida 1655

Saatavissa: Kauneimmat käsityöt 3/2011

Lanka: Louisa Harding Albero, väri 19 okra

Menekki: 370 g

Puikot: 4 mm

Sileää neuletta oli mukava tikutella oman palmikontäytteisen puseron jälkeen. Taitamattomana päättelijänä (sittemmin olen kyllä käynyt uutta oppia youtubesta) päätin myös neuloa kappaleet tasona. Sivusaumojen ompelememinen pitkästä aikaa oli myös yllättävän mukavaa. Hihoihin poimin silmukat kädentieltä ja neuloin ne ylhäältä alaspäin. Napitus oli ohjeessa valenapitus ja sellaiseksi sen neuloinkin, paitsi kahdelle ylimmälle napille tein varalta napinlävet. Napit ovat Kuopion Napista ja Nauhasta.

Pusero sopi saajalleen ja hän piti siitä. Onnistunut lahja siis.

Tänään alkoi KIP eli kansainvälinen Knit in public -tempaus. En ole tapahtuman aikaan asuinpaikkakunnallani eli en pääse paikallisiin neuletapaamisiin, mikä minua kovasti harmittaa. En myöskään saanut yhteyttä vierailupaikkakunnan neulojiin, joten kippailin samalla kun kävimme siskon kanssa kaupungilla.

Lomailua ja kysely

On valmista neulottua ja ommeltua, muttei vielä kuvattua. Loppuviikosta olen menossa lomailemaan kotipaikkakunnalleni ja luvassa on aikaa siskon kanssa. Odotan innolla. Matkan jälkeen pitäisi myös olla valmistuneista töistä kuvia.

Blogin oikeasta reunasta löytyy kysely. Haluaisin tietää mistä haluaisit lukea tässä blogissa, valmistuneiden neuleiden lisäksi, vai kiinnostavatko vain valmiit työt? Jos vastausvaihtoehdoista ei löydy mieleistä tai haluat kertoa mistä aiheista ei kiinnostaisi lukea, voit jättää kommenttia tähän julkaisuun. Vastausaikaa on ensi viikon loppuun.

Kesäsuunnitelmia

Kesäloma on alkanut. Aion vapauttaa itseni koulutöistä elokuun puoleen väliin saakka. Opinnäytetyötä toki voisi tehdä kesälläkin, mutta taidan suosiolla ottaa kesän levon kannalta. Lomalomaa minulla onkin tänä vuonna ruhtinaalliset kolme viikkoa ennen kuin aloitan kesätyöt, viime kesänä työskentelin koko kesän.

Kesällä luvassa on muiden suunnitelmien lisäksi ehdottomasti neulomista. Ainakin mieli tekisi neuloa paljon, sillä syksy näyttää siltä, että neulomistahtia on pakko rajoittaa huomattavasti. Aluksi neulon kesäneuleita ja elokuussa taidan ottaa lähdön syksyn neuleisiin. Aion kaivaa esille myös kankaat ja ompelukoneen, kunhan ensin kerään siihen hieman voimia. Luvassa on myös muunlaisia käsitöitä, sillä pitäisi nikkaroida kissoille uusi kiipeilypuu.

Virkkausta kokeilen paksusta puuvillasta kesäkassin muodossa. Värit ovat luonnollisesti uusiin suosikkikenkiini sointuvat.

Drops Paris, värit luonnonvalkoinen 17 ja korallinpunainen 38

Ja koska rohkeammat värit on nyt oranssinpunaisella puserolla korkattu, jatkuu väri-iloittelu vaaleanpunaisella neuletakilla. Ihan mitä tahansa vaaleanpunaista en päälleni laittaisi, mutta tämän langan sävyyn ihastuin jo viime kesänä neuletakin mallikuvan nähtyäni. Samaa sävyä en muussa langassa löytänyt, joten tämä lanka oli pakko hankkia valmiiksi ja nyt se pääsee puikoille.

Debbie Bliss Amalfi, väri rose pink 32002

Äidin pusero on jo hyvällä mallilla, vartalokappaleet ovat valmiit. Pusero valmistunee piakkoin, mutta saa odotella varsinaista kuvausta kunnes pääsen sitä saajan päällä kuvaamaan.

Punainen palmikkoraitapusero

Vihdoinkin vääntäminen on valmis. Melkein puolitoista kuukautta siinä meni, mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu että kannatti.

Palmikkoraitapusero (ravelry)

Valmistunut: 17.5.2012

 Malli: Cable & Lace Sweater, Debbie Bliss

Saatavissa: Moda 2/2011, malli 10

Lanka: Debbie Bliss Prima, väri 35730 oranssinpunainen

Menekki: 512 g
Puikot: 3, 2,5 ja 2 mm

Tein puserosta muutaman silmukan pienemmän kuin ohjeessa, vaikkei näköjään olisi välttämättä tarvinnut, sillä mallineuleessa käsialani olikin tiiviimpi kuin ohjeessa. Mallitilkku oli sileää neuletta, vaikkei sitä itse puserossa ole. Tässä puserossa koetin ensimmäisen kerran saumatonta istutettua hihaa Elizabeth Zimmermannin tyyliin eli vartalokappale ja hihat neulotaan alhaalta ylös kainaloon asti ja yhdistetään neuloen. Kavennusten tahdin sävelsin kuitenkin itse enkä varsinaisesti seurannut Zimmermannin ohjetta.

Pusero olisi valmistunut jo viikko sitten, mutta jouduin purkamaan sen takaisin kainaloihin, sillä olin hölmöyksissäni neulonut hartioista liian leveät ja muitakin muutoksia halusin tehdä. Mutta kyllä purkaminen kannatti, nyt istuu paremmin ja sain hihankin istutettua siistimmin kuin ensimmäisessä versiossa. Ohjeessa etu- ja takakappale ovat samanlaiset, mutta toisessa versiossa päätin tehdä takakappaleen pääntiestä mallikerran korkeamman, sillä ensimmäisessä versiossa pääntie oli takaa liian avara. Haluan käyttää puseron alla viileämmällä ilmalla pitkähihaista t-paitaa ja silloin takaa avara pääntie ei olisi näyttänyt siistiltä. Ensimmäisessä versiossa pusero ja hihat olivat pidemmät, mutta purkamaan jouduttuani lyhensin niitä. Vartalokappaleen pituus voisi himpun pidempi, mutta oli lyhennettävä kokonainen mallikerta, jotta keskimmäinen palmikko päättyisi kauniisti.

Vaikka puseron tekemisessä oli kovasti työtä, ei se kertaakaan maistunut puulta ennen kuin jouduin purkamaan takaisin kainaloon. Silloin kyllä tökki, kun en tiennyt varmaksi olisiko uusi yritys entistä parempi. Mutta se on jo hyvitetty tyytyväisyytenä lopputulokseen. Punaisilla avokkaillani on nyt kaunis kaveri.

Suunnitelmia kerätolkulla

Menneenä viikonloppuna piti kyllä olla valmista blogattavaa, mutta meni vähän purkuhommiksi. Toivotaan, että ensi viikonlopuksi valmistuisi ja pääsisin uusien neuleiden pariin.

Moni on varmasti jo hyödyntänyt Dropsin toukokuun tarjousta. Niin menin minäkin hyödyntämään ja paketti saapui viime viikolla. Oli ostosten joukossa jotain ihan luvallistakin.

Olin aiemmin ostanut kuvan puuvillakankaan mekkoa varten ja tuota vielä syntymätöntä mekkoa ajattelin käyttää myös eräissä elokuun juhlissa. Mekolle kaveriksi meinasin tikutella pienen huivin ja sitä varten tarvittiin toki mekon kankaaseen sointuvaa neulelankaa. Dropsin BabyAlpaca Silkistä löytyi juuri sopiva vihreän sävy. Huivin malliksi ajattelin ehkä Annista tai Summer fliesia. Jälkimmäisessä mietityttää se, että ohje on kirjoitettu paksummalle langalle, kuinkahan onnistuisi tästä ohuemmasta? Myös Henslowe olisi kaunis, mutta taitaa ohjeen maksullisuuden takia jäädä tällä kertaa valitsematta. Kankaan väri tuntuu nyt kovin valjulta, kangasta ostaessa en vielä karsastanut beigeä. Nyt beige tuntuu tylsältä ja epäimartelevalta. Mutta eiköhän mekosta ja huivista hyvät tule!

Muista ostoksista sanotaan nyt sen verran, että minua on alkanut kiehtoa kirjoneule. Ainakin ulkonäöltään, en tiedä kuinka ihanaa sen neulominen sitten olisi, sillä siitä ei vielä ole kokemusta. Taidan aloittaa harjoitukset lapasista ensi syksynä, kun valmiin tuotteen tarve tulee ajankohtaisemmaksi, niihin on nyt lanka valmiina. Ja ettei ihan unohdettaisi suuruudenhulluutta, oli siellä paketissa lankaa myös villalegginseihin. Eipähän ainakaan neulottava lopu!

Mohairpitsitakki

Tämän neuleen langasta ja sen hennosta persikkaisuudesta intoilin työtä aloittaessani, mutta neuleen valmistuminen kesti. Itse neulomisessa ei mennyt pitkään, mutta viivyttelin jatkamista huomattuani ettei tuloksesta tule toiveideni mukainen. Viivytellessä tuli keskityttyä kiinnostavampaan neuleeseen ja valmistumisen jälkeen vielä valokuvaaminenkin venyi.

Mohairpitsitakki

Valmistunut: 30.4.2012

 Malli: 04 Jacket with lace pattern, Rebecca design team

Saatavissa: Suuri käsityölehti 10/2009

Lanka: Ice Yarns Kid Mohair, väri fnt2-21475 lohi

Menekki: 58 g
Puikot: 4,5 mm ja 4 mm

Takki on hieman liian pieni ja reikäneuleen muodostavat silmukat näyttävät mielestäni rumilta ja venyneiltä. Kaukaa katsottuna sitä ei huomaa, mutta läheltä jälki on rumaa. Harmi, sillä pidän edelleen takin mallista ja langan väristä.

Lähikuvaksi ei valitettavasti ole tarjota kuin kuvasuurennosta, sillä en omista harjaantunutta tai kärsivällistä hovikuvaajaa. Haluaisin kyllä itse harjoitella ja ottaa neulekuvia, mutta se on hieman hankalaa silloin kun toimii mallina. Pari päivää sitten satuin Retrobabyn blogiin, jossa kirjoittaja esittelee Ravelry-suosikeistaan kuvia. Osa tuolla esiintyneistä neulekuvista on upeita ja katselin niitä haikeana. Ihailen taidokkaita neulekuvia, mutta omien kuvieni suhteen täytyy olla tyytyväinen siitä avusta mitä saa ja sietää tönkköä ajoittain nuutunutta mallia.

Mekkoja

Kesän ja mekkokelien lähestyminen sai kaivamaan ompelukoneen esiin. Talvella ei ollut intoa tai energiaa ommella mitään, mutta nyt viikko sitten valmistui vuoden ensimmäinen ompelus.

Kaavat ovat Suuresta käsityölehdestä 1/2009, malli 9. Simppeli mekko nätillä viskoosikankaalla. Muokkasin mekkoa vyötäröltä istuvammaksi. Tykkään.

Seuraava mekko ei ole minun tekemäni, vaan vintagea mummolasta. Pääsiäisenä mummon luona vieraillessa minulle tarjottiin käyttämättömänä lojunutta äidin vanhaa mekkoa. Äiti on käyttänyt mekkoa nuorena 70-luvulla, varmaksi en osaa sanoa milloin se on tehty. Mekko on suomalaisvalmisteinen.

 

Mekko on minulle juuri sopivan kokoinen. Kankaasta tulee kyllä mieleen keittiöpyyhe tai -verhot, mutta ei se mekon arvoa vähennä. Ihanaa maalaisromantiikkaa!

 

Palmikkotakki

Tässä esittelyssä vielä viimeinen ennen blogin aloittamista valmistunut neuleeni. Tulevana viikonloppuna saan onneksi kamerani takaisin eli ensi viikolla on luvassa kuvia tuoreemmista jutuista.

Ensimmäinen neulomani villatakki osoittautui liian isoksi ja annoin sen eteenpäin. Seuraavaksi talveksi itselle oli neulottava uusi lämmike.

Palmikkotakki (ravelry)

Valmistunut: 7.12.2011

Malli: Estelle, Debbie Bliss
Saatavissa: Moda 1/2009, malli 27

Lanka: Novita 7 veljestä, väri 047 vaaleanharmaa

Menekki: 620 g
Puikot: 5 ja 4,5 mm

Lehdessä ollut kuva oli ihana ja halusin tämän takin itselleni. Edullisuuden nimissä valitsin painavamman työn langaksi seiskaveikan, kuten ensimmäisessäkin villatakissa. Mallin päällä jakku oli hyvin väljä ja ajattelin muokata ohjetta pienemmäksi, neuloin myös taka- ja etukappaleet yhtenäisinä.

Ohjetta uudelleen kirjoittaessa sattui kirjoitusvirhe, jonka mukaisesti neuloinkin sitten takakappaleen alkuperäisen ohjeen kokoiseksi ja etukappaleet pienentämäni version mukaan. Virheen huomasin kädenteiden jälkeen silmukoita laskiessani. Edestä on sentään sopiva ja sen puolenhan sitä itse peilistä katsoessa näkee. Takaa takki on väljä, turhankin, mutta toimii kyllä tällaisenakin. Menneenä talvena tätä toistaiseksi ainutta villatakkiani tulikin ahkerasti käytettyä. Tykkään tämän takin mallista edelleen kovasti, vaikka istuvuus ei virheen takia olekaan ihan mitä hain.

Keittiörättejä

Viime vuonna annoin äidille joululahjaksi tiskirättejä. Rättien lisäksi annoin hänelle myös "lahjakortin". Äiti ihasteli itselleni neulomaani bambupuseroa ja lahjakortissa lupaan neuloa äidin valitsemasta ohjeesta puseron hänelle ensi kesäksi. Äidin puseroa olen nyt aloittelemassa, ja suurimmaksi osaksi sileäneuleisen puseron neulominen onkin mukavaa vastapainoa viime aikoina neulomalleni palmikontäytteiselle työlle.

Annie-tiskirätti

Valmistunut: 26.11.2011

Malli: Annie washcloth, Mary J. Saunders
Lanka: Viking Milk&Honey, väri 846 vaaleanpunainen

Menekki: 15 g

Neuloin ohjeesta poiketen mallikertaa kunnes silmukoita oli 90. Se lisäsi reunukseen kaksi mallikertaa ja tällä tavalla mallikerta asettuu mielestäni kauniimmin.

Kitty Love -tiskirätti

Valmistunut: 26.11.2011

Malli: Kitty Love washcloth, Cheryl Lacey
Lanka: Sirdar Juicy dk, väri 421 grape juice

Tähän tiskirättiin kului yllä mainitusta bambupuserosta jääneet jämälangat.

Sininen tiskirätti

Valmistunut 27.11.2011

Malli: Knitted Lacy Round Cloth, Rhonda K. White
Lanka: Cotton 8
Menekki: 15 g

Mummon luona

Pääsiäinen kului sukuloidessa ja samalla oli aikaa myös neuloa. Mohairpitsijakkuun valmistui toinenkin hiha eli työ lähestyy valmista. Punaista puseroakin pääsin vääntämään, nimenomaan vääntämään palmikonkiertoa toisen perään. Sattui vaan niin, että kamera unohtui kotiin lähtiessä matkasta. En tiedä milloin saan sen takaisin ja tämä tietää sitä, ettei uusia kuvia ole blogiin lähiaikoina luvassa...

Pari ennen blogin aloittamista valmistunutta työtä on sentään vielä päivittämättä. Viime syksynä neuloin ensimmäisen villapuseron itselleni, se valmistui syyslomalla mummon luona vieraillessa. Malli oli pelkistetty ja lanka ylellisen pehmeä. On muuten tällä hetkellä ainoa villapusero vaatekaapissani, asia korjaantunee harrastuksen jatkuessa.

Neulepusero

Valmistunut: 21.10.2011

Malli: Sublime
Saatavissa: Moda 1/2007, malli 13

Lanka: Sublime Cashmere merino silk dk, väri 106 egg nog

Menekki: 8,7 kerää, 410 g

Puikot: 4 ja 3,5 mm

Tein puseron ohjetta pidemmäksi, sillä malli oli hyvin niukka. Neuloin puseron pyörönä, mikä tällä langalla johti ongelmiin lankojen päättelyssä. Langanpäät eivät karkaa yhtä helposti kuin Bambupuserossa, mutta eivät kyllä ole aivan siististikään pääteltyjä. Ehkäpä tästä saman virheen toistamisesta olisin jo jotain oppinut. Seuraavan kerran puseroa neuloessani testaan toimiiko langan jatkaminen vai neulonko osat kappaleina päätelläkseni langanpäät sivusaumoihin.

Punaisia suunnitelmia

Kiitos kaikille Mara-huiviani kommentoineille! Olitte jättäneet niin ilahduttavia kommentteja, vaikka kyseessä olikin yksinkertainen neule.

Kääriytymishuivin jälkeen puikoille pääsi seuraavaksi jotain keväisempää, pusero bambu-villasekoitteesta. Värikin on tavallista rohkeampi oranssinpunainen. Langan ostin vuodenvaihteessa punaisen mieliteossa, silloin en tiennyt oranssinpunaisen olevan nyt muotiväri. Ainakin tällä hetkellä pidän väristä, en siksi että se on muodissa, vaan kuvittelen oranssinpunaisen sopivan minulle paremmin kuin kirkkaanpunaisen. Tuon luulon oikeellisuus jää nähtäväksi.

Viime viikolla toteutin myös pitkäaikaisemman unelmani punaisista avokkaista ja sellaiset kotiutuivat kenkäliikkeen avajaistarjouksesta.

Uusien kenkien väriin sopivan puseron hiha on jo siis puikoilla (kuvassa väri ei toistu kuten luonnossa, punaista on hankala kuvata), mutta joutuu odottamaan jatkoa, sillä ensin pitää saada toinen keskeneräinen työ valmiiksi. Työ, joka ei tällä hetkellä ihan hirveästi innosta, koska siitä ei ole tulossa täydellinen, mutta toivottavasti sentään kelvollinen.

Neulomisharrastus ja langat ovat avanneet mieleni muillekin uusille väreille. Lankaa on tullut hankittua jo aika paljon enkä halua aina ostaa samaa väriä, niinpä lankoja minulla on monipuolisemmissa väreissä kuin ostovaatteita. Nyt himottaisi hirmuisesti keskivihreää (kuten tätä), siinä värissä minulla ei ole vaatetta tai lankaa ja tiedän tuon värin pukevan punapäitä.