Lankaa keväisestä Münchenistä

Jostain syystä tämän julkaisun kanssa tapahtui täydellinen unohdus. Teksti odotti bloggerissa valmiina, mutta se vain jäi julkaisematta. Näin siis kesäkuussa huhtikuisesta matkasta.

Tänä vuonna kevätmatkamme suuntautui Keski-Eurooppaan ja haukkasimme kerralla kolme kaupunkilomaa. Bratislava, Wien ja München. Matka painottui muuhun kulttuuriin kuin käsityöhön, mutta pääsinpä jokusessa lankakaupassakin pyörähtämään.

Bratislavan tai Wienin lankakauppavalikoimaan en tutustunut enkä nopealla googletuksella löytänyt noiden kaupunkien keskustoista lankakauppoja. Münchenissä ollessani googletin pikaisesti lankakauppoja ja vastaan tuli Whisper Twisterin listaus Münchenin parhaista lankakaupoista. Tätä kirjoittaessani googlettaessa huomasin myös Ulla-lehden hieman vanhemman Münchenin lankakauppakatsauksen. Matkaseuraa vähiten rasittaakseni valitsin kävelymatkan päässä olevat kolme lankakauppaa.

Ensimmäisenä suuntasin Müllerstasse 50:ssä sijaitsevaan Die Wolleen. Kaupassa oli useampi ihminen hengaamassa, joista myyjää ei selvästi erottunut. Kesälankoja oli lämpimään ajankohtaan sopien hyvin esillä ja toiselta seinältä villalankojakin vilkaisin. Hetken hiplasin Lang Yarnsin Artemista, mutta lähdin kaupasta kuitenkin tyhjin käsin.

Toisena matkan varrella oli Sendlinger Strasse 62:ssa Wollkorb. Pienessä liikkeessä on lankojen lisäksi naisten vaatteita. Lankamerkkeinä on mm. Lana Grossa ja Schachenmayr sekä muita pääosin saksalaisia merkkejä.

Pääkohteenani pidin Wolle Rödeliä Rosental 9:ssä aivan Marienplatzin lähellä. Tämä liike kiinnosti, koska Whisper Twister oli maininnut liikkeen myyvän lankaa oman merkkinsä alla. Onhan se erityisempää ostaa matkalta lankaa, jota ei muualta saa. Liikkeessä oli Wolle Rödelin merkin alla myytävien lankojen lisäksi ainakin Ricon ja Lana Grossan lankoja sekä sukkalangoissa Opalia ja Regiaa. Pitääkseni ostokset pieninä ostin mukaan meleerattua perussukkalankaa ja kanssamatkustaja valitsi hänelle neulottavaksi harmaansävyistä baby alpakkaa. Sukkalanka on peräisin Italiasta ja alpakka Perusta. Merkillä oli ihan mukava perusvalikoima villa-, puuvilla ja sekoitelankoja.

Wolle Rödel - Baby Alpaka Color, väri 11085

Wolle Rödel - Sport- und Strumpfwolle Classic 4-fach, väri 16915

Erilaista käsityötä edustavat Wienistä ostamani korvakorut. Maria Stranskyn puoti, jonka ikkunassa oli petit point -tekniikalla koristeltuja koruja, laukkuja ja pikkutauluja, sai astumaan sisään. Hurmaavia pikkutarkkoja kirjontatöitä. Mukaani valitsin pienet nätit korvakorut.

Tuliaisia äidin kaapista

Tämmöinen tuli raahattua kotiin äidin luota. Äiti kysyi haluaisinko ja kyllähän minä halusin. Käytössä se ei ole ollut yli 25 vuoteen, joten minullakaan ei paineita ole ottaa sitä heti hyötykäyttöön. Kiinnostaisi kuitenkin. Joskus kun on riittävästi aikaa, paljon kärsivällisyyttä ja runsaasti innostusta. Niitä tarvitaan, että uskaltaa tuonne sisään sukeltaa ja käyttöohjeita tavata. Määrittämättömän ajan päästä näemme vieläkö laitos toimii.

Pikkuisen jo kantta raotin, puhtaasti kuvaustarkoitusta varten.

Samasta kaapista muovipussista paljastui tämä, kerijälaite. Eipä muistanut äiti tällaista omistavansa, eikä siten ollut tiennyt ehdottaa sitä minulle. Käyttöön se olisi päässyt jo aiemmin, sillä jokunen vyyhti on tullut käsin kerittyä. Seuraavan kerran tällä laitteella. Kun vain vielä käyttämättömänä mummon varastossa lojuvat vyyhdinpuut saisin "lainaan".

Vuoden tauko katkaistu

Cornflower-sukkani eksyivät pesukoneeseen ja kutistuivat. Tiesin kyllä, että Araucania Ranco ei ole superwash-käsiteltyä ja muillakin on kokemusta sen huopumisesta. Sukat eivät mielestäni menneet huopumisesta huolimatta pahan näköisiksi, mutta pienenivät ne kyllä. Nämä sukat eivät enää sovi minulle, eikä lähipiirissäkään ole tällä hetkellä sopivan kokoisia jalkoja uuden kokoisille sukille.

Tämä tapahtuma toimi loppusysäyksenä puikkoihin tarttumiselle ja nyt hyvässä vauhdissa ovat uudet sukat. Tosin varrettomat sopiakseen nilkkureiden ja mekon kanssa käytettäviksi.

Araucania Ranco pesukoneessa huopuneena

Vuosi on vierähtänyt siitä, kun neuloin viimeksi synttärisukat. Tämän jälkeen välillä kävi mielessä, että voisin neuloa, mutta aloittamaan asti en päässyt. Mutta nyt vuoden tauko on katkaistu! Ja tuntuu, että menossa olevien sukkien jälkeen voisin jatkaa neulomista myssyllä, joka on ollut aikomuksena tehdä viime talvena Edinburghistä ostamallani langalla. Päivittäinen tuottelias neulominen ei enää taikka vieläkään ole tavoitteena, vaan harrastuksen haluaisin elvyttää ja rauhassa neuloen valmistakin välillä saada aikaan.

Tarve herättelee uinuvaa innostusta

Pakkaset ovat tulleet viimein ja viileällä työpaikalla on joutunut, tai neulojan kannalta päässyt, vetämään ylle lämpimämpää neuletta. Samalla olen tiedostanut selkeän aukon vaatekaappini neulehyllyllä. Tarvitsen uuden avoimena pidettävän neuletakin.

Viime keväänä neulomani Vitamin D ei tyylillisesti käy joka puseroni kanssa ja vaalean harmaa palmikkotakki on oikeastaan liian lämmin, paksu ja iso, etenkin kulkemaan talvitakin alla. Tuon palmikkotakin tyylistä kuitenkin pidän, mutta haluaisin uuden takin hieman ohuempana ja pienempänä. Vahvana vaihtoehtona on sovellettuna Round the Corner hoodie, josta olen nähnyt Ravelryssä toteutuksia ilman huppua ja dk-paksuisesta langasta. Sopiakseen monien vaatteiden kanssa värin tulisi olla riittävän neutraali. Nykyisellä lankavarastollani sopivien lankojen neutraaleimmat vaihtoehdot ovat viininpunainen ja luonnonvalkoinen, joista luonnonvalkea on tarkoitukseen ehkä liian vaalea.

Sublime Extra Fine Merino Wool dk, burgundy 286

Tässä blogissa ei ole viime aikoina ollut juurikaa elämää, sillä todellisuudessa en ole pitkiin aikoihin neulonut. Marraskuun lopulla koulukiireiden loputtua olisi ollut enemmän aikaa neuloa, mutta ei tarvinnut kuin sanoa kepeästi, että työttömällähän on aikaa neuloa, niin käänteisvaikutteisesti sain töitä (en tosin vielä alalta, jolle valmistuin). Onhan sitä aikaa toki edelleen iltaisin, mutta en vain ole tuntenut vetoa neulepuikkoja kohtaan.

Lankaa on vielä varastossa reilusti, joten puikkoja en ole heittämässä kokonaan nurkkaan. Ehkä nyt tämä kokemani tarve uutta neuletakkia kohtaan ajaa tarttumaan puikkoihin ja lankaan. Kunhan vain pääsisin sen alkukynnyksen yli, kun pitkähkön ajan jälkeen tarvitsee jälleen keskittyä neuleohjeeseen ja sen muokkaamiseen itselleen sopivaksi.

Blogi jatkaa eloaan hiljalleen ja henkäilee kun puikot laittavat ilman virtaamaan.

Synttärisukat ja sukan koon laskeminen

Viime vuoden lokakuussa syntymäpäivälahjana valmistuivat perussukat. Nuo paksut väljähköt sukat ovat olleet kotisukkina ja täksi vuodeksi toiveena olivat istuvat sukat ohuemmasta langasta. Jalanmyötäiset hyvin istuvat sukat mahtuvat myös kenkiin. Sukkien väri ja malli on saajan valitsema, joten lahja ei ollut tällä kertaa kovinkaan yllätyksellinen.

Palmikkosukat (ravelry)

Valmistunut 26.10.2013

Malli: Sapient Pearwood socks, Rachel Coopey

Lanka: CEWEC California Salida, väri 20 harmaa

Schoeller+Stahl Fortissima Socka, väri 1057 harmaa

Menekki: 48 ja 30 g

Puikot: 2 mm

Malli on maksullinen, mutta sen verran simppeli etten sitä ostanut, vaan neuloin kuvion kuvien perusteella. Sukaan kokoon meinasin katsoa apuja muista vastaavan paksuisesta langasta miesten jaloille tehdyistä sukkaohjeista, mutta niissä silmukkaluvut tuntuivat omiin laskelmiini verrattuna isoilta. Päädyin käyttämään ottamiini mittoihin perustuvia laskelmiani ja neuloin sukat 68 silmukalla neuletiheyden ollessa noin 34 s / 48 krs. Sukista tuli juuri sopivasti jalkaa myötäilevät.

Löysin jostain englanninkielisestä blogista ohjeen, jonka mukaan sukan negatiivisesta joustosta saa yleensä sopivan kun jalan ympärysmitasta vähentää 10 prosenttia. Negatiiviseen joustoon vaikuttaa tietysti myös mallineule; joustinneuleessa negatiivista joustoa saa olla enemmän ja sileällä neuleella tai palmikkoneuleessa vähemmän. Näitä sukkia varten vähensin 15 prosenttia, sillä sukissa on joustinneuletta ja sukkien saaja halusi sukista riittävän napakat.

Tarvittavien silmukoiden määrän voi selvittää esimerkiksi näin (kun oletetaan että esimerkissä jalanympärys on 23, tehdään 10 prosentin negatiivinen jousto ja neuletiheys on 32 s = 10 cm): 23 cm * 0,90 = 20,7 cm -> 20,7/10=2,07 -> 2,07*32=66,24. Eli silmukoita tulisi 66.

Jos joku tietää paremman kaavan, voi sen kertoa kommenteissa.

Saavuttamani lopputulokseen päti myös ohje, että sopivan istuvasta sukasta saa sormilla nipistäen hyvin otteen, mutta sukkaa ei saa venytettyä sen reilummin. Jos otetta ei saa lainkaan, ei sukka jousta ja se on liian kireä.

Nämä sukat vielä kiilasivat omien keskeneräisten pitkävartisten sukkieni ohitse. Seuraavaksi onkin tavoitteena saada nekin valmiiksi, että pääsen vaihteeksi jotakin muuta kuin sukkia neulomaan.

Lankavaraston tyhjennys

Edellisestä julkaisusta on vierähtänyt aikaa ja sukista on edelleen tulossa sukat sitten joskus. Kouluhommat taas ovat sujuneet toivomallani napakammalla tahdilla. Tämän viikon luentoja varten aloitin pari päivää sitten toiset tavallisemmat sukat. Niitä onkin jo lupa neuloa vapaa-ajallakin, mutta vielä ei oikein ole pyörähtänyt neulomisvaihde päälle.

Lankavaraston puolella on tapahtunut järjestelyjä. Syys-lokakuun vaihteessa vuokrasin kirpparipöydän ja toivomaani tapaan sain tyhjättyä lankavarastojani. Lankaa myin yhteensä 3,2 kiloa ja lisäksi netissä villapaitalangat 600 g. Olen tyytyväinen, että sain näinkin paljon lankaa maailmalle lankalaatikoistani. Ihmisten ostokäyttäytymisen kausiluonteisuus näkyi myös lankojen menekissä, sillä myynnissä olleista langoista jäljelle jäi kymmenisen puuvilla- eli niin sanottua kesälankaa, kaikki villalangat menivät. Lankavarastooni jätin itselleni mieluisimmat langat. Useimpia niistä on isompaan projektiin sopivat määrät, minkä vuoksi varasto ei kilomäärältään ole vieläkään aneeminen. Niitä lankoja neuloskelen siihen tahtiin miltä milloinkin tuntuu.

Omistajaa vaihtaneet langat kirpparilla

Priorisointia

Aloitin heinäkuussa sukkien neulomisen. Ajoissa, jotta ne sekä pitkästä varresta että yrityksen ja erehdyksen kautta muotoilusta huolimatta olisivat valmiit ennen syksyä. Elokuussa opintojen jatkuessa iski päälle kiireet ja sukat jäivät paitsioon. Koulutöiden valmistuminen on tällä kertaa tärkeämpää kuin sukkien.

Siitä on tulossa sukka sitten joskus... Parin toinen sukka on suunnilleen samassa vaiheessa.

Päiväni kuluvat työharjoittelussa ja päivän päätteeksi opinnäytetyön ja muiden kouluhommien tekemisessä. Kuten armeijassa hoetaan, "mitä nopeammin, sitä nopeammin!" Oikein reipas kun olen niin jospa lokakuun jälkeen olen jo selvemmillä vesillä ja saan itseltäni luvan taas tarttua puikkoihin vapaammin.

Virosta villaa ja viiniä

Tänä vuonna vietin erilaisen Juhannuksen ja suuntasin Tallinnaan. Matka oli minulle ensimmäinen Tallinnaan ja matkasuunnitelmaan kuului kaupungin näkemisen, hyvän ruoan ja juoman lisäksi tietenkin lankakaupoissa vierailua.

Ensimmäisenä suuntasin siihen paljon puhuttuun Karnaluks-käsityötukkuun. Ostoslistallani oli villalankaa ja täytyy kyllä sanoa että kaikkea etsimääni en löytänyt. Muiden hehkutuksia lukiessani odotukseni olivat nousseet korkealle ja tässä kaupassa vierailu oli oikeastaan pienoinen pettymys. Villalangoista suurin osa oli akryylisekoitteita ja niitä ihan villaisia oli yllättävän suppea valikoima. Puuvillalankoja näytti ensivilkaisulla olevan hyvät valikoimat, mutta niitä ei nyt ollut ostoslistallani. Myöskään hinnat eivät tuntuneet minusta järisyttävän edullisilta, johtuen ehkä siitä että en ole koskaan raaskinutkaan ostaa lankaa suomalaisista kivijalkalankakaupoista, vaan olen tilannut lankani edullisemmin internetistä. Ompelijoille Karnaluksissa on kyllä paljon kaikenlaista, mutta minä en edes uskaltanut vilkaista kangaspakkoihin, sillä en kuitenkaan kovinkaan paljoa ompele.

Villalankaa Karnaluksissa

Tarttui Karnaluksista sentään jotain mukaan. Ostin Regia silkiä herkullisessa vadelman värissä villatakkia varten ja ohutta perussukkalankaa. Ostin myös napit tuota villatakkia varten.

Regia Silk

Karnaluksissa ei myöskään ollut etsimääni virolaista lankaa. En ollut juurikaan etukäteen tutustunut Tallinnan lankakauppoihin luullessani löytäväni etsimäni Karnaluksista, joten huomasin sattumalta Vana-Virulla kävellessämme pari virolaista lankaa myyvää liikettä. Ensimmäinen oli Hansa Lina, joka myy pellavatuotteita ja siinä ohessa virolaista ja liettualaista villaa. Sieltä ostin hahtuvakiekon tumppuja varten. Toisen kaupan nimeä ei tullut katsottua, mutta se oli myöskin Vana-Virulla ja sieltä ostin liettualaista villaa.

Aade Lõng -hahtuvaa

Liettualaista Teksrena-tehtaan villalankaa

Illalla netissä tiedonhakua tehtyäni suuntasin vielä seuraavana aamuna Sadamarketiin ja siellä sijaitsevaan villakauppaan. Sieltä tarttui mukaan toinen hahtuvakiekko ja kahdenväristä vironvillaa, joista ajattelin neuloa takin ehkä samantapaisella idealla kuin Villaviidakon Emma.

Aade Lõng virolaista villalankaa

Lanka- ja neuletuotekauppa Sadamarketissa

Sitten kun joskus seuraavan kerran Tallinnaan matkaan, voisin suunnistaa pariin pieneen lankakauppaan vanhassa kaupungissa, joista en vielä tällä käynnillä tiennyt. Tämä villainen ja rouhea lanka kiehtoo minua ja oli mukava päästä vyyhtejä ja keriä hypistelemään ja kauniita värejä katselemaan. Myöskään langan lampaan haju ei häiritse minua ja mielenkiinnolla odotan, että pääsen näitä lankoja neulomaan.

Kenialainen lankatehdas

Olen ollut opiskelijavaihdossa Keniassa yli kuukauden ja kaikenlaista on jo tullut nähtyä. Pääsin tällä viikolla tutustumaan myös paikalliseen lanka- ja tekstiilitehtaaseen vaihtoyliopistomme opiskelijaryhmän kanssa. Suoritamme yhteisöharjoittelua ja samalla nimellä kulkevaan kurssiin liittyen paikallinen opiskelijaryhmä vieraili tehtaassa työturvallisuudesta oppiakseen. Minua tietenkin kiinnosti myös itse langan valmistus.

Tehtaassa valmistettiin lankaa, koneneulottiin puseroita kotimaan markkinoille ja neulottujen tuotteiden hukkapalat silputtiin ja niistä tehtiin vilttejä. Lankaa tehtiin kahta paksuutta, 4 ply myyntiin ja 2 ply koneneulontaan. Kuituna oli akryyli. Neulotut puserot olivat pääasiassa koulupuseroita, mutta myös joitakin muita puseroita valmistettiin.

Tehtaaseen tutustuminen oli mielenkiintoista, joskin kierros eteni kenialaiseen tapaan verkkaisesti ja esittely toteutettiin vähän turhankin perusteellisesti. Lankanäkökulmasta vielä enemmän olisi kiinnostanut nähdä langan valmistusta luonnonkuiduista.

Tässä kuvia tuolta tehtaasta. Turvallisuussyihin vedoten laukut pyydettiin jättämään ulkopuolelle ja siksipä järkkärini ei päässyt mukaan. Tällä kertaa kuvat siis pokkarilaatuisina, kameraansa lainasi opiskelijatoveri.

Lankaa tulossa kuumakäsittelystä

Värjättyä lankaa

Langan kerintää

Myyntiin menevää lankaa, kuituna akryyli

Puseroiden neulontaa

Puseroiden osien leikkaamista

Puseroiden ompelemista

Höyryttäminen

Puseroiden viimeistelyä

Pakattuja koulupuseroita

Koulupuseroiden brodeerausta

Ylijäämäpaloja menossa vilttimateriaaliksi

Akryyliviltti kutoutumassa

Blogin herättelyä

Blogini on ollut toisella tahattomalla tauolla. Taukoa on luvassa myös jatkossa lähtiessäni opiskelijavaihtoon, mutta ennen tuota päivittelen mitä on tullut blogihiljaisuuden aikana neulottua.

Kesä tarjosi irrottautumisen neuloosista ja samalla rennommalla linjalla osasin jatkaa syksylläkin. Kesän jälkeen alkusyksystä neuloin Still light -tunikan ja tuon jälkeen on valmistunut rauhalliseen tahtiin vain pienempiä neuleita. Alkutalvesta opiskelujen työharjoittelu vei voimia ja muu elämä veti pidemmän korren neulomiselta. Osasin myös ihan vaan olla neulomatta, jokaista neulomisen mentävää hetkeä ei ole pakko antaa käsien käydä.

Seuraavaksi siis luvassa valmistuneita neuleita. Neulominen jatkuu rauhallisella tahdilla ja töitä valmistuu aikanaan.

Äidin pusero ja KIP

Viime jouluna annoin äidille "lahjakortin", neuloisin hänelle kesäpuseron hänen valitsemansa mallin mukaan. Pusero valmistui viime kuussa ja nyt kotipaikkakunnalla vieraillessani vein puseron saajalleen.

Äidin pusero

Valmistunut: 31.5.2012

Malli: Gefrida 1655

Saatavissa: Kauneimmat käsityöt 3/2011

Lanka: Louisa Harding Albero, väri 19 okra

Menekki: 370 g

Puikot: 4 mm

Sileää neuletta oli mukava tikutella oman palmikontäytteisen puseron jälkeen. Taitamattomana päättelijänä (sittemmin olen kyllä käynyt uutta oppia youtubesta) päätin myös neuloa kappaleet tasona. Sivusaumojen ompelememinen pitkästä aikaa oli myös yllättävän mukavaa. Hihoihin poimin silmukat kädentieltä ja neuloin ne ylhäältä alaspäin. Napitus oli ohjeessa valenapitus ja sellaiseksi sen neuloinkin, paitsi kahdelle ylimmälle napille tein varalta napinlävet. Napit ovat Kuopion Napista ja Nauhasta.

Pusero sopi saajalleen ja hän piti siitä. Onnistunut lahja siis.

Tänään alkoi KIP eli kansainvälinen Knit in public -tempaus. En ole tapahtuman aikaan asuinpaikkakunnallani eli en pääse paikallisiin neuletapaamisiin, mikä minua kovasti harmittaa. En myöskään saanut yhteyttä vierailupaikkakunnan neulojiin, joten kippailin samalla kun kävimme siskon kanssa kaupungilla.

Lomailua ja kysely

On valmista neulottua ja ommeltua, muttei vielä kuvattua. Loppuviikosta olen menossa lomailemaan kotipaikkakunnalleni ja luvassa on aikaa siskon kanssa. Odotan innolla. Matkan jälkeen pitäisi myös olla valmistuneista töistä kuvia.

Blogin oikeasta reunasta löytyy kysely. Haluaisin tietää mistä haluaisit lukea tässä blogissa, valmistuneiden neuleiden lisäksi, vai kiinnostavatko vain valmiit työt? Jos vastausvaihtoehdoista ei löydy mieleistä tai haluat kertoa mistä aiheista ei kiinnostaisi lukea, voit jättää kommenttia tähän julkaisuun. Vastausaikaa on ensi viikon loppuun.

Ja keskellä virtaa joki

Lyhykäisen neulomishistoriani aikana minulla on ollut kesken yleensä vain yksi tai joskus kaksi työtä. Joskus aloittaminen on hankalaa kun pitää tutustua ohjeeseen, neuloa mallitilkku ja tehdä ohjeeseen halutut muutokset. Pitsipolvisukkien jälkeen puikoille lähtikin sitten peräkkäin useampi työ. On varsinainen työn alla oleva neule sekä sivuprojekti, jota voi neuloa kun varsinaista työtä ei voi tai ei huvita neuloa. Lisäksi kesken oli myös pikkuprojekti, joka valmistui nopsasti muiden töiden ohitse. En kuitenkaan kerää suurta määrää keskeneräisiä neuleita, koska se ei sovi luonteelleni. Tämä kokeilu ei ole vielä kovin pitkäikäinen, mutta tällä hetkellä toimii. Töiden valmistumisaika hieman pitenee, mutta ainakin neulomista on koko ajan, kun työn valmistuessa ei synny taukoa uutta projektia suunnitellessa.

Tänään valmistui yksi pikkuprojekti. Etenkin tietokoneella istuessa kädet tuppaavat välillä palelemaan ja neuloin kämmekkäät kotikäyttöön. Voisinhan toki vastaavasti vähentää tietokoneella roikkumista ja pitää kädet lämpiminä neulomalla.

Kämmekkäät (ravelry)

Valmistunut: 2.3.2012

Malli: Nalu mitts, Leila Raabe
Lanka: Debbie Bliss Rialto, väri lohenpunainen 26

Menekki: 40 g
Puikot: 3,5 mm

Neuloin kämmekkäät ohjetta pienempinä, loin 40 silmukkaa. Tein niistä saman pituiset kuin ohjeessa, mutta sijoitin peukalon puoli mallikertaa alemmaksi, koska en tarvitse sisäkäytössä pitkää rannetta ja halusin sormia enemmän peittoon.

Kämmekkäisiin valitsin värin, jota en isompana vaatteena päälle laittaisi, mutta jolla voi söpöillä kotona. Lohenpunainen näytti niin houkuttelevalta kerällä, sarjassamme hieman oranssiin taittava vaaleanpunainen. Nalu esittää ilmeisesti aaltoja, mutta minulle kuviosta tuli mieleen joki, jonka toisella rannalla on kivikkoa ja toisella sileämmällä rannalla ehkä ruohikkoa.

Täytyy jakaa

Tämä on niin osuva, että täytyy jakaa! Tuli vastaan toisessa neuleblogissa.

Tällä hetkellä neuletöissä on erikoinen tilanne, sillä minulla on neljä työtä kesken, joista yksi on virkkaus. Yleensä minulla on kesken vain yksi tai kaksi työtä. LazyKatykin on puikoilla ja se valmistuu piakkoin.

Suuruudenhullu perfektionisti

Kun innostun jostakin, niin silloin homma saattaa karata vähän käsistä. Kovasti innostuessani en usein aloita pienestä, vaan hyppään suoraan haastavampiin hommiin. Näin on käynyt parinkin harrastuksen, kuten leipomisen ja juoksemisen, parissa, niin myös neulomisen kanssa. Usein palo alkuinnostuksen jälkeen hiipuu, mutta on myös asioita, joihin kiintymys on alunkin jälkeen säilynyt. Käsitöitä en ole vielä tehnyt kovinkaan pitkään, mutta tuntuisi siltä, että into jatkuu.

Koska en neulomisenkaan suhteen osannut aloittaa pienistä töistä, kuten vaikkapa sukista tai pipoista, päätin vain reilu kuukausi neulomisharrastuksen aloittamisen jälkeen neuloa ison puseron ohuehkosta langasta. Suuri projekti alkajalle, mutta neule valmistui kuitenkin mukavasti luennoilla ja kotona neuloen parissa kuukaudessa.

Pusero

Valmistunut: marraskuu 2010

Malli: 0912-20 Herregenser, Sandnes

Saatavissa: Moda 5/2010, malli 46

Lanka: Sandnes Garn Mini Duett, harmaa 5873

Puikot: 3 ja 2,5 mm

Menekki: 440 g

 

Lanka oli ihanan pehmeää ja mielestäni neuleesta tuli onnistunut. Ainoa mihin en ole tyytyväinen ovat olkasaumat. Tämä oli ensimmäinen neuletyö, jonka saumoja jouduin ompelemaan enkä vielä tiennyt neuleen saumaamisen parhaita tekniikoita. Ompelin olkasaumat Käspaikan ohjeen mukaan jälkipistoin ja tiedostin saumat ommeltuani, ettei syntynyt jälki ollut täydellistä. Nykyään olkasaumat silmukoin, jos se vaan on mahdollista.

Tämän työn aikana myös opettelin itselleni uuden tavan neuloa nurja silmukka. Koulussa nurja silmukka oli opetettu norjalaisittain (lanka työn takana) ja nyt neuletekniikkoihin internetissä tutustuessani vastaani tuli tämä toinen mannermainen tapa neuloa nurja (lanka työn edessä). Aloin opettelemaan tuota tapaa kädentien jälkeen takakappaleella. Aluksi oli toki hidasta, mutta kyllä tuo tapa neuloa nurja on paljon sujuvampi kuin se norjalainen tapa! Miksiköhän koulussa tätä tapaa ei opeteta.

Alku

Innostus neulomiseen on ollut kova nyt jo jonkin aikaa, ja on syntynyt halu jakaa kokemuksia muiden kanssa käsitöiden edetessä ja valmistuessa. Ainahan kommentit, neulovilta ja muilta kiinnostuneilta, ovat toivottuja ja ilahduttavat.

Opin neulomaan toki jo koulussa, aloittaen lapasesta ja edeten villasukkaan, mutta varsinaisesti vapaa-ajalla aloin neuloa vasta syksyllä 2010. Halusin mieleiseni säärystimet syksyksi ja noiden säärystimien jälkeen tuntuikin, että voisin vielä neuloa muutakin. Neulomisesta tuli harrastus ja vettä myllyyn kaataessa innostus vain kasvoi. Tähän mennessä olen ollut lähinnä kiinnostunut jakkujen ja puseroiden neulomisesta. Pääasiassa neulon itselleni, välillä perheelle, mutta ehkä sitten kun oma "pakko saada" -lista on käyty läpi, alan neuloa enemmän muillekin.

Enimmäkseen siis neulon, mutta kiinnostusta on muihinkin käsitöihin. Satunnaisesti ompelen ja virkkaan. Puutyöt myös kiinnostaisivat, mutta siihen ei ole välineitä eikä taitoja.

Johtuen useiden neuleiden koosta, ei uusia töitä valmistu joka viikko. Siksipä en vielä tiedä kuinka usein tämä blogi tulee päivittymään. Näin aluksi päivityksiä tulee kuitenkin useammin, sillä voin aloittaa esittelemällä jo aiemmin valmistuneita töitä.

Tässä siis vielä ne lokakuussa 2010 valmistuneet säärystimet Novita Floricasta. Ohje omasta päästä, suoraa joustinputkiloa omalle säärelle sopivaksi. Siitä se sitten lähti.