Kettukaveri

Minulla on uusi kaulanlämmike. Ja se on hurmaava!

Viime talvena tuli Ravelryssä vastaan aivan ihanan neulotun kettupuuhkan ohje. Omaa kettua varten ostin oranssihtavan langan valmiiksi, muut langat löytyivät jämälangoista, mutta toteutus jäi täksi talveksi. Nyt ihanainen kettukaveri on valmis.

Neulottu kettupuuhka (ravelry)

Valmistunut: 2.2.2013

Idea mallista:  mr. fox stole my heart & mini-fox, tiny owl knits

Saatavissa: Ravelry

Lanka: Debbie Bliss Rialto dk, väri 32 oranssi

Novita 7 veljestä, väri 060 luonnonvalkoinen

Novita Rose Mohair, väri 099 musta

Menekki: 73, 8 ja 7 g

Puikot: 4 mm

En päätynyt ostamaan tuota mainittua ohjetta, sillä olisin tarvinnut sitä vain ketun pään neulomiseen. Ohjeessa nimittäin ketun vartalo, häntä ja jalat olivat tasona neulotut ja reunoiltaan rullautuvat. Halusin itse neuloa ketun pyörönä saadakseni siitä "elävämmän" eikä kuolleen turkiksen oloisen. Katsoin päätä varten mallia muiden neulomista ketuista ja loput neuloin oman pään mukaan. Pää on neulottu tasona ja ommeltu sivuilta, muu on neulottu pyörönä. Lopputulokseen olen varsin tyytyväinen.
 

Tässä on neule, joka varmasti herättää huomiota ja hilpeyttä ellei kummastusta. Vaikka ketun neulominen osoittaa minulta löytyvän huumorintajua, nähdään myöhemmin onko minulla oikeasti pokkaa ulkoiluttaa tätä kaveria julkisesti.

Vihreä villapusero

Viime talvena ostin ihanan vihreää Araucanian Nature Wool -lankaa villapuseroa varten. Olin huomannut, että minullahan ei ole mitään tuollaista keskivihreää vaatetta tai lankaa, ja kun tämä lanka osui vastaan, ihastuin siihen. Marraskuussa sitten etsin langalle kauniin mallin ja pistin puseronalun puikoille. Katkonaisen neulomistahdin vuoksi puseron valmistumisessa meni aiempaa pidempään ja puserosta tuli näin ollen myös tämän vuoden ensimmäinen valmistunut neuletyö.

Vihreä pusero (ravelry)

Valmistunut: 15.1.2013

Malli: Baby cables and big ones too, Suvi Simola

Saatavissa: Ravelry

Lanka: Araucania Nature Wool, väri PT6666 vihreä

Menekki: 343 g

Puikot: 3,5 mm

Puserosta tuli kaunis ja sopiva. Hihoja en neuloessa sovittanut, joten niistä tuli turhan tyköistuvat, mutta saavat kelvata. Mikä valmiissa työssä hieman harmittaa, liittyy lankakerien vuorotteluun. Työtä aloittaessa en muistanut suoraan aloittaa neulomaan kahdelta kerältä vuorotellen. Olin jo aiemmin purkanut osittain neulotun kaarrokkeen neuloakseni puseron eri koossa, joten en erheen huomattuani jaksanut enää purkaa, vaan aloitin vuorottelun kesken kaarrokkeen. Seuraava kerä olikin sen verran eri värinen, että vaikka vanha kerä kulki rinnalla, näkyy kaarrokkeessa kohta, jossa uusi kerä tulee mukaan. En pidä työtä tämän takia kuitenkaan epäonnistuneena, vain epätäydellisenä, sillä ei kai tuo raja niin häiritsevän selkeä puseroa käytettäessä ole.

Korvat lämpiminä tyylillä

Viime talvena selasin Vogue Knitting -sivustoa ja siellä sattui vastaan Deborah Newtonin suunnittelema hattu. Ihastuin hattuun ja etsin käsiini Vogue Knitting -lehteä Euroopassa vastaavan Designer Knitting -lehden kyseisen hatun ohjeen sisältävän numeron. Lehtiostokset ja langat esittelin viime maaliskuussa. Viime talveksi hattu ei olisi kerennyt, joten neuloin hatun vasta tänä talvena jouluvapaiden aikana.

Neulottu hattu (ravelry)

Valmistunut: 27.12.2012

Malli: Helmet hat, Deborah Newton

Saatavissa: Designer Knitting, Early Winter 2011

Lanka: Araucania Azapa, väri 810 lohi

Menekki: 112 g

Puikot: 3 mm

Hattu on rakenteeltaan erikoinen, sillä se koostuu kolmesta eri osasta. Ensin neulotaan alareunan kaistale, siitä poimitaan silmukat keskikappaletta varten ja erikseen sivukappaleita varten, ja valmiit kappaleet ommellaan muilta reunoiltaan. Saattaa kuulostaa työläältä, mutta oli ihan mukavaa, ompelujälkeenkin olen tyytyväinen, ja pidän tästä erilaisemmasta hatusta.

Monet olivat Ravelryssä kommentoineet hatun olevan kooltaan iso ja jotkut olivat pienentäneet keski- ja sivukappaleita. Muiden kokemusten perusteella kiinnitin huomiota hatun kokoon ja laskeskelin etukäteen ja neuloessa. Minulla on ilmeisesti isohko pää, sillä neuloin alareunan kaistaleesta hieman ohjattua pidemmän. Keski- ja sivukappaleet neuloin ohjeen mukaan.

Hatusta tuli sopiva. Kyllä nyt pysyy korvat lämpiminä paksun alpakka-merino-silkki -langan hellimänä. Ja onhan se hattu kaunis!

Neidonkyynel-lapaset ja perussukat

Jouluksi neuloin lapaset ja aluslapaset lahjaksi. Lanka tuli olemaan ruskehtavaa seiskaveikkaa, joten malliksi valikoitui mielenkiintoa työhön tuomaan kaunis Neidonkyynel-lapasten malli.

   
Neidonkyynel-lapaset

Valmistunut 8.12.2012

Malli: Neidonkyynel, Emma Karvonen

Saatavissa: Ulla 01/12

Lanka: Novita 7 veljestä, väri 009 harmaanruskea

Menekki: 88 g

Puikot: 3 mm

Neuloin lapaset miesten kokoon niin että loin 46 silmukkaa, jolloin varren lisäyksien jälkeen silmukoita oli 48. Tein siis helmineulepaneeleista silmukan leveämmät ja loput lisäsilmukat sijoittuivat sileäneuleiseen osuuteen. Vastaavasti neuloin peukalon ja kämmenen vastaamaan miehen käden kokoa.

Aluslapaset

Valmistunut 11.12.2012

  Malli: Lapaset FA-126, koko M/L

Saatavissa: DROPS 122-34

Lanka: Teetee Alpakka, väri 202 beige

Menekki: 40 g

Puikot: 2,5 mm

Aluslapasiin silmukkamäärät otin tuosta Dropsin lapasohjeesta. Varresta tein puolet varsinaisten lapasten varren pituudesta eli 4 cm. Kädenselkään neuloin viisi 2 o joustinneuleraitaa ajatuksena tuoda hieman lisäjoustoa näihin alpakasta neulottuihin aluslapasiin. Aluslapaset istuivat hyvin lapasten alle ja antaen toivottua lisäpehmeyttä ja lämpöä.

Lokakuussa neuloin myös miesten perusvillasukat jämälangoista. Kärjestä varteen 7 veljeksestä 3 mm:n puikoilla, ranskalainen kantapää, jalkaterässä kerroksen korkuisia raitoja toisella värillä langan riittävyyden takaamiseksi. Siinäpä ne yksinkertaisuudessaan.

Blogin herättelyä

Blogini on ollut toisella tahattomalla tauolla. Taukoa on luvassa myös jatkossa lähtiessäni opiskelijavaihtoon, mutta ennen tuota päivittelen mitä on tullut blogihiljaisuuden aikana neulottua.

Kesä tarjosi irrottautumisen neuloosista ja samalla rennommalla linjalla osasin jatkaa syksylläkin. Kesän jälkeen alkusyksystä neuloin Still light -tunikan ja tuon jälkeen on valmistunut rauhalliseen tahtiin vain pienempiä neuleita. Alkutalvesta opiskelujen työharjoittelu vei voimia ja muu elämä veti pidemmän korren neulomiselta. Osasin myös ihan vaan olla neulomatta, jokaista neulomisen mentävää hetkeä ei ole pakko antaa käsien käydä.

Seuraavaksi siis luvassa valmistuneita neuleita. Neulominen jatkuu rauhallisella tahdilla ja töitä valmistuu aikanaan.

Kissan kiipeilypuu

Vaikka tämä käsityöblogi on pääasiassa neuleaiheinen, tällä kertaa esittelyssä on erilaista käsityötä. Nikkaroin kissoilleni uuden kiipeilypuun.

Vanha kiipeilypuu oli viisi vuotta sitten isän avustamana tehty, ja se oli jo huonossa kunnossa. Päällystykseen käytetyt matot olivat kuluneet ja repeilleet ja liitoskohdat nitkuivat, käytetty puu oli tarkoitukseen liian pehmeää. Uuden kiipeilypuun tein itse kaverin vähän auttaessa.

Vanha kiipeilypuu uutena

Tämän uuden kiipeilypuun juju on se, että siihen on käytetty puita. Ei siis vain puuta, vaan ihan puun muotoisia puita. Ajattelin kiipeilypuun olevan näin miellyttävämmän näköinen kuin lemmikkitarvikekauppojen pahviputki-plyysihökötykset. Ja toki kestävämpikin. Luonnontarpeiden lisäksi puussa on myös kierrätysmeininkiä. Pohjalevy ja tasot ovat vanhasta kiipeilypuusta. Tasot päällystin uudelleen eli ostettaviksi tarvikkeiksi jäi uudet päällystysmatot, kontaktiliimaa, parit uudet hyllynkannattimet ja niiden maalamiseksi spray-maalia.

Puun suunnittelussa oleellista oli, että tasot ovat riittävän lähellä toisiaan, että myös kiipeämistä harrastamaton toinen kissani pääsee tasoja pitkien hyppien ylätasolle asti. Lisäksi kiipeilypuun tulisi mahtua oviaukoista. Edellisen puun suunnittelussa en tullut ottaneeksi huomioon puun leveyttä ja sitä joutui oviaukoista mahtuakseen hieman kääntelemään. Korkeudeltaan uudesta puusta ei ollut tarkoitus tehdä aivan näin korkeaa. Puu on nyt 177 cm korkea plus ylätason kaidetolpat 6 cm. Mutta koska tämä puu on huomattavasti kestävämpi kuin tasojen päällystämiseen käytetyt matot, voi pohjalevyn kulunutta mattoa vaihtaessa lyhentää hieman runkoja. Lisäksi kun ylätaso on noin korkealla, ei silmään pistä tason peittävät karvatupot ja myöhemmin raavittu kulunut matto.

Kissat vanhan kiipeilypuun ylätasolla

Alunperin ajattelin kiertää joihinkin kohtiin runkoa sisalnarua. Kissani kuitenkin tykkäävät tuon tasojen päällystykseen käytetyn tutun maton raapimisesta eivätkä välttämättä vaadi vertikaalista raapimispintaa, joten runkojen osittainen päällystäminen ei tunnu välttämättömältä. Jos sen kuitenkin haluaisi tehdä, se on helppo lisätä puuhun myöhemmin.

Lopuksi vielä kuvavertailu toisesta kissastani lapsena vanhassa kiipeilypuussa ja aikuisena uudessa puussa.

17 viikkoisena vanhassa kiipeilypuussa

5-vuotiaana uudessa kiipeilypuussa

Still light

Aiemmin arvuuttelin puikoilla ollutta syksyneuletta ja muutama sen oikein tiesikin. Kyseessä oli monen jo neuloma Still light -tunika. Mekkoni on valmistunut ja vieläpä yllättävän nopeasti.

 

Still light -tunikamekko

Valmistunut: 26.9.2012

Malli: Still light tunic, Veera Välimäki

Saatavissa: Ravelry

Lanka: Garnstudio DROPS Alpaca, väri 7240 petroli

Menekki: 345 g

Puikot: 2,5 mm
 

Jostain kumman syystä mekko valmistui vain 3,5 viikossa. Enkä edes neulonut läheskään joka päivä. Jouduin myös välissä omien mönkään menneiden soveltamisien takia purkamaankin parin päivän työn. Jotkut kuvaavat tätä mekkoa loputtomaksi sileän neulomiseksi, mutta minulta mekko näytti soljuvan puikoilta.

Neuloin mekon helmasta lyhyemmän kuin ohjeessa, pääteltyäni luulin jättäneeni helman liian lyhyeksi, mutta mekon kasteltuani totesin pituutta sittenkin tulevan riittävästi lisää. Mekko yltää selkeästi polven yläpuolelle ja on samalla riittävän pitkä, että sitä voi käyttää mekkona eikä vain tunikana. Hihoissa kavensin kaksi silmukkaa enemmän kuin ohjeessa.

 

Luin Ravelrystä erään neulojan tekemiä muokkauksia, tosin jälkikäteen huomasin ymmärtäneeni hänen muistiinpanonsa väärin, ja niiden innoittamana tein mekkoon vyötärömuotoiluja. Pelkkien lisäyksien sijaan kavensin ja lisäsin. En vaan hoksannut, että tuolloin mekon taskutaitosten rakenne hieman kärsii. Mutta onpahan mekko nyt istuvampi selästä sekä vyötäröltä, ja taskut ovat edelleen toimivat ja näyttävät riittävän tarkoituksenmukaisille.