lauantai 20. lokakuuta 2012

Kissan kiipeilypuu

Vaikka tämä käsityöblogi on pääasiassa neuleaiheinen, tällä kertaa esittelyssä on erilaista käsityötä. Nikkaroin kissoilleni uuden kiipeilypuun.


Vanha kiipeilypuu oli viisi vuotta sitten isän avustamana tehty, ja se oli jo huonossa kunnossa. Päällystykseen käytetyt matot olivat kuluneet ja repeilleet ja liitoskohdat nitkuivat, käytetty puu oli tarkoitukseen liian pehmeää. Uuden kiipeilypuun tein itse kaverin vähän auttaessa.

Vanha kiipeilypuu uutena

Tämän uuden kiipeilypuun juju on se, että siihen on käytetty puita. Ei siis vain puuta, vaan ihan puun muotoisia puita. Ajattelin kiipeilypuun olevan näin miellyttävämmän näköinen kuin lemmikkitarvikekauppojen pahviputki-plyysihökötykset. Ja toki kestävämpikin. Luonnontarpeiden lisäksi puussa on myös kierrätysmeininkiä. Pohjalevy ja tasot ovat vanhasta kiipeilypuusta. Tasot päällystin uudelleen eli ostettaviksi tarvikkeiksi jäi uudet päällystysmatot, kontaktiliimaa, parit uudet hyllynkannattimet ja niiden maalamiseksi spray-maalia.

Puun suunnittelussa oleellista oli, että tasot ovat riittävän lähellä toisiaan, että myös kiipeämistä harrastamaton toinen kissani pääsee tasoja pitkien hyppien ylätasolle asti. Lisäksi kiipeilypuun tulisi mahtua oviaukoista. Edellisen puun suunnittelussa en tullut ottaneeksi huomioon puun leveyttä ja sitä joutui oviaukoista mahtuakseen hieman kääntelemään. Korkeudeltaan uudesta puusta ei ollut tarkoitus tehdä aivan näin korkeaa. Puu on nyt 177 cm korkea plus ylätason kaidetolpat 6 cm. Mutta koska tämä puu on huomattavasti kestävämpi kuin tasojen päällystämiseen käytetyt matot, voi pohjalevyn kulunutta mattoa vaihtaessa lyhentää hieman runkoja. Lisäksi kun ylätaso on noin korkealla, ei silmään pistä tason peittävät karvatupot ja myöhemmin raavittu kulunut matto.

Kissat vanhan kiipeilypuun ylätasolla

Alunperin ajattelin kiertää joihinkin kohtiin runkoa sisalnarua. Kissani kuitenkin tykkäävät tuon tasojen päällystykseen käytetyn tutun maton raapimisesta eivätkä välttämättä vaadi vertikaalista raapimispintaa, joten runkojen osittainen päällystäminen ei tunnu välttämättömältä. Jos sen kuitenkin haluaisi tehdä, se on helppo lisätä puuhun myöhemmin.

Lopuksi vielä kuvavertailu toisesta kissastani lapsena vanhassa kiipeilypuussa ja aikuisena uudessa puussa.

17 viikkoisena vanhassa kiipeilypuussa

5-vuotiaana uudessa kiipeilypuussa

6 kommenttia:

  1. Siis vau! Aivan upea kiipeilypuu. Meille pitäisi saada kans samanlainen... :D Ja ihanat kissat sulla!

    VastaaPoista
  2. Ooooo! Mäkin tahdon tuommoisen. Tai siis tuommoiset: upea kiipeilypuu ja valtavan kauniit kissat!

    VastaaPoista
  3. Ihana, mäkin haluan!!
    Saako kysyä mikä tuossa on pohjana, pohjalevy
    ja mitä puuta oot käyttänyt, ootko kuivattanut puun ennen kokoamista.?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohjalevy on paksua vaneria, se on entinen matkailuveneen ruokapöytä, siitä levyn muoto. Tasot ovat ohuempaa vaneria. Puut ovat pihlaja ja koivu ja ne saivat kuivua sisätiloissa useamman kuukauden ennen puun kokoamista. Puiden kannattaa antaa kuivua kunnolla (ei äkisti liian kuumassa), ne eivät saa olla yhtään kosteita enää rakentaessa. En tiedä missä ajassa puut olisivat tarpeeksi kuivia; minulla rakennusprojekti venähti, joten kerkesivätpähän kuivua kunnolla. :D

      Poista
  4. Kiitos vastauksista,
    mietinkin juuri mistä voisin saada puut, toisaalta metsästähän niitä löytää mutta harmiksi juuri tuo lumi tuli niitä peittämään.
    Täytyy alkaa metsästämään. ja jos löydän runkopuut niin sitten on aikaa rakennella muita osia kun runko kuivuu.. :)

    VastaaPoista

Kaunis kiitos kommentistasi!